Lähdön jäljet näkyvät vielä
Seurantalon seuduilla kuhisi elämä kiihkeänä vielä muutama vuosikymmen sitten. Arkkitehti Aarne Ervin suunnittelema upea rakennus uhmaa vielä aikaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoVAALA (MT)
Iso, tyylikäs puurakennus uhmaa aikaa aukion keskellä. Seurantalon pitkät räystäät ovat suojanneet sen seiniä, ja tiilikatto on pitänyt pintansa aivan näihin päiviin saakka.
Monet muistavat vielä, miten seurantalon elokuvateatteri täyttyi katsojista, ja miten näyttämöllä esitettiin huolella harjoiteltuja esityskappaleita.
Muistajat ovat kuitenkin kaukana. Rakennuksen katto kasvaa sammalta, ja pari rikki mennyttä ikkunaa ennakoi pian saapuvaa tuhoa.
Entinen elokuvateatteri on yksi monista rakennuksista, jotka arkkitehti Aarne Ervi suunnitteli Kemijoki Oy:n voimalaitoskylään Jylhämän Uutelaan. Kylässä asui vilkkaimpaan aikaan liki tuhat ihmistä.
Reino Sundqvist on viimeisiä alkuperäisiä uutelalaisia. Häntä kylän alennustila surettaa.
”Oulujoki Oy:n aikana kaikki oli tip top. Pihat oli siistit ja siivoojat kävivät haravoimassa puistot. Asukkaiden annettiin ymmärtää, että paikat oli pidettävä kunnossa.”
Sundqvistin mukaan kaikki muuttui, kun Oulujoki Oy sai uudet isännät. Kylää ei enää sen jälkeen arvostettu.
Viimeinen niitti kylän arkkuun iskettiin, kun Fortum kymmenkunta vuotta sitten myi kylän yksityiselle kiinteistösijoittajalle.
Nyt osa rakennuksista on häpeällisessä kunnossa ja rapistuu.
Muutamat on korjattu, ja pari niistä seisoo ylväinä kuin kylän loiston päivinä ainakin.
Kaikissa korjauksessa ei kuitenkaan ole kunnioitettu rakennuksen tyyliä eikä ikää.
”Nyt täällä on paikat rempallaan. Tuo vierasmajakin oli upea paikka. Nyt sitä ei pidetä ollenkaan kunnossa”, Reino Sundqvist sanoo.
Samaa mieltä on moni muukin. Rakennustutkija Rauni Laukkanen Kainuun museosta on huolissaan erityisesti kerhotalon ja kahden kauppoina toimineen kiinteistön kohtalosta.
”Vielä niistä jotakin saisi, mutta aikaa ei ole paljon.”
Laukkanen uskoo, että rakennukset säilyisivät parhaiten, jos ne tulisivat käyttöön. Osa voisi sopia autotalleiksi tai varastoiksi.
Museon tai Museoviraston keinot alueen pelastamiseksi ovat vähissä, kun se on yksityisessä omistuksessa.
Intendentti Timo Kantonen sanoo, että Museovirasto ei pysty puuttumaan tahalliseen hoitamatta jättämiseen.
Kysytäänpä alueen ostaneelta Kari Karppiselta, mitkä ovat hänen suunnitelmansa.
Karppinen pahoittelee, ettei juuri nyt ehdi puhua asiasta ja kehottaa soittamaan huomenna uudelleen. Huomenna Karppinen ei vastaa puhelimeen, eikä ylihuomenna eikä seuraavana päivänä.
Vaalan tekninen johtaja Juha Airaksinen sanoo, ettei kunnalla ole suunnitelmia Jylhämän alueella.
Aikoinaan Fortum tarjosi aluetta kunnan ostettavaksi. Pyydetty hinta oli kuitenkin sellainen, ettei siitä edes kunnolla keskusteltu. Myöhemmin kuultiin, että alue olisi myyty sijoittajalle paljon halvemmalla.
Kiinteistövastaava Seppo Heikkinen Fortumilta muistelee, että Vaalassa oli sekä halua että vastustusta alueen hankkimiseen.
”Neuvottelut eivät edenneet, ja meille jäi se käsitys, että kunta ei ole kiinnostunut. Alueesta saatiin sitten sen aikainen markkinahinta.”
Heikkinen sanoo, ettei kokonaiselle kylälle ole mahdollisia ostajia kovin monta.
Toiminnat Jylhämässä oli ajettu alas, eikä yhtiön kannalta ollut järkevää omistaa kiinteistöjä siellä. Sama tilanne oli kaikissa Fortumin Pohjois-Suomen voimalaitoskylissä.
Kylät ovat säilyneet tai muuttuneet eri tavoilla. Heikkinen arvioi, että ehkä parhaiten on säilynyt Leppiniemi Muhoksen Pyhäkoskella. Siellä alueen suojelu on säädetty kaavalla.
Aika hyvä tulos on näkyvissä myös Nuojualla ja Suomussalmen Ämmänsaaressa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
