EU vahvisti kuluvana vuonna asemaansa kauppaneuvotteluissa

Japanin ja EU:n kauppasopimuksen myötä syntyy vapaakauppa-alue, jossa asuu 630 miljoonaa ihmistä. Kuva: Kari Salonen

EU:n kuluva vuosi toi tulleessaan useita uusia ruokaketjuun ja -markkinoihin vaikuttavia lainsäädäntöaloitteita. Euroopan komissio julkaisi esityksensä muun muassa tulevan rahoituskauden budjetista, epäreiluista kauppatavoista sekä tulevasta maatalouspolitiikasta vuosille 2021–2027.

Elintarvikeketjun epäreilujen kauppatapojen lainsäädäntöä on puskettu EU:ssa eteenpäin jo 10 vuoden ajan. Nykyinen maatalouskomissaari Phil Hogan tarttui toimeen ja esitti huhtikuussa mustaa listaa tietyistä kaupan käytännöistä.

Jos EU:n jäsenmaissa kauppa vielä jatkossa muuttaisi toimitusehtoja, perisi tavarantoimittajalta markkinointimaksuja tai ylittäisi maksuajan, tehtävään nimetty viranomainen voisi langettaa sakkoja.

Pitkään odotettu direktiivi saatiin sovittua EU-instituutioiden kesken juuri ennen joulua.

EU:n tuleva budjetti toi Suomen maatalouden rahoitukselle huonoja uutisia. Euroopan komissio esitti Suomen suorille tuille noin 15 prosentin leikkauksia ja maaseudun kehittämistuille neljänneksen pudotusta kiinteillä hinnoilla mitattuna.

Samalla tuleva EU:n yhteinen maatalouspolitiikka (cap) meni remonttiin. Kesän kynnyksellä julkaistussa suunnitelmassa komissio haluaa antaa jäsenmaille enemmän valtaa päättää maataloustoimenpiteistään, mutta asettaa samalla tiukkoja ympäristötoimenpiteitä tukien saannin ehdoiksi.

Suomen neuvottelijoiden mukaan esitys ei yksinkertaista hallintoa tarpeeksi ja on liian kunnianhimoinen toteutettavaksi pienentyvällä rahoituksella.

Kuluvana vuonna brexit-päätökset ovat värittäneet EU-päätöksentekoa. EU ja Britannia saivat loppuvuodesta neuvoteltua erosopimuksen, joka meni läpi sekä Britannian hallituksessa että EU-johtajien kesken. Siinä EU:n ja Britannian välinen kauppa ja ihmisten liikkuvuus jatkuisi ennallaan ilman rajoitteita.

Pahimmat pelot hallitsemattomasta brexitistä, joka vaikeuttaisi tuotteiden ja ihmisten liikkumista EU:n ja Britannian välillä, väistyivät kuitenkin vain hetkeksi.

Vaikka Britannian pääministerin Theresa Mayn oli tarkoitus saada maansa parlamentin tuki erosopimukselle jo kuluvana vuonna, Irlannin ja Britannian rajakysymykset ajoivat Mayn perumaan brexit-äänestyksen joulukuussa. Saatiin erosopimus aikaan tai ei, Britannian EU-ero astuu voimaan ensi vuoden maaliskuussa.

Samaan aikaan, kun pelko sopimuksettomasta brexitistä kasvoi, EU:n ja sen ulkopuolisten maiden kauppasuhteet vahvistuivat. EU solmi kauppasopimuksen Japanin kanssa, minkä odotetaan kasvattavan metsätuotteiden ja elintarvikkeiden kauppaa alueiden välillä.

Yhdysvallat sen sijaan haastoi EU:n neuvottelutaitoja. Kun maan presidentti Donald Trump uhkasi EU:ta alumiinin ja teräksen tuontitulleilla, unioni hyökkäsi vastatulleilla tunnetuille yhdysvaltalaisille tuotemerkeille. Kun kauppasota Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä kiihtyi, Trump päätti luopua tulliuhkauksistaan EU:lle.

Suhteet EU:n ja Yhdysvaltojen välillä osoittivatkin elpymisen merkkejä, kun Trump ja EU-komission johtaja Jean-Claude Juncker sopivat kesällä yhdysvaltalaisen maakaasun ja soijapapujen lisätuonnista unioniin.