Vientiliitot ovat jatkossakin valmiit sopimuskierroksen avaajiksi
Teknologiateollisuuden työnantajat ja SAK:lainen Teollisuusliitto neuvottelivat puoli vuotta ja pääsivät kaksivuotiseen sopimukseen palkankorotuksista. Sopimuskierroksen päänavaajat muodostivat niin sanotun yleisen linjan.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi (vas.) ja Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto ovat näillä näkymin seuraavallakin palkkakierroksella päänavaajien rooleissa. Sitä ennen Aalto hakee jatkopestin Teollisuusliiton puheenjohtajana Tampereen liittokokoukselta. Kuva: Liisa Takala”Suomalainen työmarkkinamalli — ihan riippumatta siitä, minkä niminen se on — pitää jatkossakin perustua vientiteollisuuden päänavaukseen”, linjasi Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko Ruohoniemi.
Kuukausi sitten 5. helmikuuta sekä Teollisuusliiton hallitus että Teknologiateollisuuden työnantajat ry hyväksyivät kuusi kuukautta kestäneiden neuvottelujen jälkeen työmarkkinakierroksen päänavaajana jälleen toimineen vientiteollisuuden avaintoimialan palkkasopimuksen.
Sekä työnantaliiton Ruohoniemi että työntekijöitä edustavan Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku Aalto vakuuttavat liittojensa olevan valmiita palkkakierroksen päänavaajiksi myös kaksivuotisen sopimuksen päättyessä marraskuun lopussa 2024.
”Varmasti kehitettävää on, mikään malli ei ole valmis”, Ruohoniemi lisää.
Teknologiateollisuuden kaksivuotinen sopimus myös päättyy toimialoista ensimmäisenä:
”Se johtaa sellaiseen lopputulemaan, että meidän (seuraavat) neuvottelut myös alkavat ensimmäisenä. Se on eri asia, saadaanko niistä myös tulos ensimmäisenä”, SAK:laisen Teollisuusliiton Aalto perustelee.
Sopimuskenttään viitaten hän muistuttaa, ettei yhdessäkään jo tehdyissä sopimuksissa ole lyhennetty sopimuskauden pituutta.
Valmiutta päänavaajaksi siis on.
”Kyllä meillä jatkossakin on valmius tehdä yleissitovia työehtosopimuksia, ja sopimuskautemme päättyy ensimmäisenä isoista sopimuksista”, Aalto ynnää.
Teknologiateollisuuden työnantajat on kirjannut päänavaajaroolinsa myös strategiaansa.
Metsäteollisuuden yrityskohtaiseen sopimiseen siirtyminen on muuttanut työehtosopimusten maailmaa aiemmin totutusta. Metsäteollisuudessa Stora Enso teki ensimmäisen yrityskohtaisen palkkasopimuksen.
Jatkossa sekä Paperiliitto että Teollisuusliitto neuvottelevat metsäteollisuuden yritysten kanssa vuosittain työehdoista. Kysymys kuuluu, kuka ja mikä yritys missäkin toimii ”päänavaajan” roolissa.
”Kyllä meillä jatkossakin on valmius tehdä yleissitovia työehtosopimuksia, ja sopimuskautemme päättyy ensimmäisenä isoista sopimuksista.
Teollisuusliiton puheenjohtaja Riku AaltoSekään ei lannista neuvottelukaksikkoa liittoineen, että lähes koko julkinen sektori tuli vientiteollisuuden liittojen teknologiateollisuuden ja kemianteollisuuden ”reppuselässä”.
Näin tapahtui, kun kunta-ala sitoi jo kesällä palkankorotuksensa ja tulevien vuosien palkkaohjelmansa vientiteollisuuden ja AKT:n palkankorotuksiin — korotettuna prosenttiyksiköllä vientitoimialan sopimuksen päälle.
Ruohoniemen mukaan se on ”ihan okei, että meidän ja kemianteollisuuden sopimuksia käytetään verrokkisopimuksina”.
Siten Ruohonirmen mukaan saadaan avoimesti kilpailussa olevan sektorin kautta määriteltyä työvoimakustannusten kehitystä myös kunnille ja valtiolle. Vientiteollisuus laskee, että kustannukset suljetulta julkiselta sektorilta kasautuvat myös viennin kustannuksiksi.
Reppuselkämalli, jolla palkkaohjelma on sidottu sen päälle, toimii teoriassa. Siinä ei kuitenkaan ole otettu huomioon sitä, että ammattiliittojen johtajat neuvottelevat sopimukset lähinnä omille jäsenilleen.
Teollisuusliiton rautakourat ja AKT ahtaajineen ja bussinkuljettajineen sopivat nyt palkoista samalla myös lastentarhanopettajille, hoitajille ja lääkäreillekin. Voi kuvitella, että neuvottelijat oli pantu hankalaan tilanteeseen.
Varmasti kehitettävää on, mikään malli ei ole valmis.
Teknologiateollisuuden työnantajien toimitusjohtaja Jarkko RuohoniemiMuut toimialat kaupasta elintarvikkeisiin ja kirkosta AKT:n ahtaajiin ja bussinkuljettajiin odottivat viennin päänavausta.
Tulihan se. Teknologiateollisuudessa palkkoja korotetaan tänä vuonna 3,5 prosentin yleiskorotuksella. Lisäksi työntekijöille maksetaan 400 euron kertaerä maaliskuun palkassa.
Vuonna 2024 alan palkkoja korotetaan kahden prosentin yleiskorotuksella ja 0,5 prosentin suuruisella, yritys- tai työpaikkakohtaisella työnantajan jakamalla erällä.
Vaikeuskerrointa kasvatti kiihtyvä inflaatio, jonka seurauksen ostovoima oli heikentynyt.
Sekä teknologiateollisuuden että kemianteollisuuden palkankorotusten kustannusvaikutus on kummallakin yhteensä seitsemän prosenttia. Siitä muodostui ”yleinen linja”, joka on toistunut muisssa työehtosopimuksissa.
Tätä kirjoitettaessa veturinkuljettajia koskevan työriidan sovittelu jatkui valtakunnansovittelijan johdolla.
Suomen Pankin pääjohtaja Olli Rehn arvioi työmarkkinaratkaisuja viikonloppuna Ylen haastattelussa, ettei tähän mennessä omaksuttu yleinen palkkalinja vaaranna Suomen kilpailukykyä tai käynnistä palkka—inflaatio-kierrettä. Saksan palkankorotukset ja Suomen sopimukset ovat suurin piirtein samassa linjassa.
Sopimuskierros on Teollisuusliitonkin osalta vielä kesken muun muassa puusepänteollisuudessa. Syksyllä se neuvottelee autokorjaamoalan palkoista.
Teknologiateollisuuden palkankorotukset toteutetaan paikallisina palkkaratkaisuina, mutta mikäli paikallisesti ei pääluottamushenkilön kanssa sovita, korotukset maksetaan yleiskorotuksena sovitun mukaisesti.
Teollisuusliiton työnantajat ry kysyy huhtikuun aikana jäsenyrityksiltään ja Teollisuusliitto kaikilta sopimuksen piirissä olevista yrityksiltä, joissa liitolla on luottamushenkilö, miten kevään palkankorotukset on jaettu.
Tuloksia odotetaan toukokuun puolella.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat











