Kantapankki avasikonttorin Narvassa
Narva Vesilahdella kuuluu pankkikonttorien tulokkaisiin. Kantasäästöpankki Hämeenlinnasta avasi uusimman konttorinsa kylässä toista vuotta sitten.
”Konttori on täyden palvelun pankkikonttori”, aluejohtaja Tuomas Helavirta kehuu.
Helavirta vastaa Narvasta ja parista muusta konttorista. Emopankki tunnetaan Kantapankkina. Sillä on seitsemän konttoria yhteensä. Se kuuluu säästöpankkien leiriin.
”Kaikissa konttoreissa on videolaitteet lainaneuvotteluja varten.”
Kantapankki rakentaa toimintaansa pääradan ja Helsinki–Tampere-moottoritien varteen. Toiminta tursuaa Kanta-Hämeestä osin Uudellemaalle sekä Pirkanmaalle.
Vesilahtea eivät suuret tiet halo, mutta Tampereen sekä Lempäälän ja Nokian läheisyys luo vireyttä. Väkeä käy paljon töissä myös Akaassa ja Valkeakoskella.
Vesilahdelle ja Narvaan muuttaa nuorta väkeä, joten siellä rakennetaan paljon. Yrityksiä asioi konttorissa. Maatalouden asiakkuuksia pankki haluaa lisää.
”Meillä löytyy osaamista silläkin puolella”, Helavirta lupaa.
Kantapankki sijoittui runsaan tuhannen asukkaan Narvaan. Vesilahden kirkonkylälle on matkaa noin kymmenen kilometriä. Kunnassa on liki 4 500 asukasta.
”Ihmiset ovat tyytyväisiä pankkikonttorin olemassaoloon”, talousasiantuntija Ilpo Vähä-Ruohola Narvan konttorista sanoo.
Kirkonkylältä vesilahtelaisten asiakkuuksista kilpailee OP-Pohjola, joka toimi kunnassa vuosikymmeniä ainoana pankkiryhmän. Uusi konttori palautti pankkikilpailun.
”Palvelulla yritetään erottua. Kilpailu on hyvähenkistä ja piristää molempia”, Helavirta kokee.
Kantapankki syntyi, kun Hauhon ja Rengon säästöpankit yhdistyivät.
Pankin tase on 200 miljoonaa euroa. Vakavaraisuutta riittää 23 prosenttia. Kaksi säätiötä omistavat pankin.
JUHANI VIITALA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
