Elämäntapasi voivat kohta vaikuttaa vakuutusmaksuun
Kuva: Viestilehtien arkistoDigitaalinen maailma tulee rytinällä ja ravistelee perinteisiäkin toimialoja.
Sähköinen tietovirta voi avata myös aivan uusia rahantekomahdollisuuksia, kuten on käymässä esimerkiksi vakuutusalalla.
Lähi-Tapiolalla on jo menossa kokeiluhanke asiakkaiden elintapojen seuraamiseksi. Uuden älyhenkivakuutuksen ostaja saa käyttöönsä sähköisen terveystarkastuksen, valmennusohjelman ja älyrannekkeen, jolla voi seurata omia elintapoja ja niiden muutosta, kuten liikkumista tai unen laatua.
Palvelun tuottaa terveyspalveluyritys Duodecim, joka antaa tiedot vain asiakkaan itsensä tietoon.
Vakuutusyhtiö vakuuttaa, ettei kerää tietoja yksilötasolla.
”Tässä vaiheessa ihmisiä koetetaan lähinnä herätellä kiinnostumaan terveydestään ja elintavoistaan ja kannustamaan elämäntapamuutoksiin. Älyhenkivakuutus on henkivakuutus, joka auttaa pysymään hengissä”, uutta palvelua kuvaa projektijohtaja Ville Niiranen Lähi-Tapiolan henkiyhtiöstä.
Koekaniineita on puolivuotisessa pilotissa viitisensataa.
Vakuutusyhtiön mukaan tavoitteena on lisätä terveitä elinvuosia. Jatkossa on kuitenkin mahdollista myös määrittää asiakkaan vakuutusmaksu elintapatietojen perusteella: tupakoiva sohvaperuna maksaa enemmän kuin raitis himoliikkuja.
Yhdysvalloissa yksilötietoja käytetään jo vakuutusten maksuperusteena sekä kannustaen ja rangaisten. Suomessakin jotkut työterveysyritykset palkitsevat työnantajia älyseurantaa käyttävistä työntekijöistään, mutta tiedonjakoon suhtaudutaan meillä vielä varoen.
”Kuuntelemme mielellämme palautetta ja asiakkaiden odotuksia”, Niiranen muotoilee.
Nuorempien, koko elämänsä netissä jakaneiden sukupolvien arvellaan olevan valmiimpia myös terveystietojensa jakamiseen kuin vanhempien.
Vakuutusyhtiöiden kiinnostus asiakkaidensa hyvinvointiin juontuu tietenkin rahasta: mitä terveempiä ihmiset ovat ja pidempään elävät, sitä pienemmäksi käy vakuutusyhtiölle lankeava korvaus sairauksien hoidosta, sairauslomista ja henkivakuutuksesta.
Vakuutusyhtiö haluaa myös useamman ottavan turvakseen vakuutuksen. Lähi-Tapiola on kytkenyt älyominaisuuden henkivakuutukseen, joka on Niirasen mukaan kolmanneksella suomalaisista.
Myös Sampo-konserniin kuuluvassa vahinkovakuutusyhtiö Ifissä mietitään mahdollisuutta kytkeä digitaaliset hyvinvointipalvelut esimerkiksi sairauskuluvakuutuksiin. Niistä korvataan muun muassa sairauksien ja tapaturmien hoitokuluja.
”Vielä ei menossa ole kokeiluja, mutta olemme kiinnostuneita tutkimaan asiakkaiden suhtautumista lisäpalveluihin”, Ifin henkilövakuutusjohtaja Tero Hoikkala sanoo.
Älyseurannan ja elämäntapojen muutoksen suhde on sitä paitsi vielä osoittamatta, Hoikkala huomauttaa.
Yksi kokeilu on jo käynnissä: If-neuvola, jossa asiakkaille tarjotaan kännykän kautta mahdollisuus neuvontaan ja etälääkärin tapaamiseen raskausaikana. ”Tämä on vasta ensimmäinen kokeilu, mutta uskon etäpalvelujen ja vakuutusten yhdistämiseen laajemminkin”, Hoikkala sanoo.
Vakuutusyhtiöt laskevat siis säästävänsä elämäntapaseurannan ja etäpalveluiden avulla korvausrahaa ja myyvänsä lisää vakuutuksia.
Toisaalta raha myös toppuuttelee intoa terveysperusteisiin maksuihin: vakuutusten ideana on tasata riskit ja maksut, ja jos hyvätuloiset ja itsestään muutenkin huolehtivat asiakkaat alkavat saada alennuksia, yhtiöiden tulopohja kapenee.
Jatkossa terveystietojen ohella seurantaan voidaan ottaa muitakin vakuutuksen kohteita. Esimerkiksi kännykkäsovelluksen avulla on helppo nähdä, millainen autoilija olet: kuinka kiihdytät ja jarrutat tai huristeletko ylinopeutta.
Riskikuskin vakuutusmaksu olisi luonnollisesti korkeampi kuin leppoisan autoilijan.
Vakuutusyhtiöistä arvioidaan, että sekä elämäntapa- että ”maksa niin kuin ajat” -periaatteet voivat olla totta jo lähivuosina.
Eija Mansikkamäki
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
