Ruotsi porskutti vuosikymmenen talousihmeeseen

Tukholman Hötorgetilla myytiin viikko sitten kantarelleja hyvällä tahdilla. Kuva: Jouko Kyytsönen

SEB:n Jussi T. Hiljasen mukaan ruotsalaisille kertyy sijoitettavaa varallisuutta hitaan asunto­lainojen lyhennystahdin takia. Kuva: Jouko Kyytsönen

Ruotsin kansantalous on kasvanut vuosia 3–5 prosentin tahtiin eikä loppua näy. Kymmenessä vuodessa länsinaapurimme on repinyt viidenneksen eron Suomeen.

”Ruotsin kaltaista talousihmettä ei ole Länsi-Euroopassa nähty vuosikymmeniin”, Suomen Ruotsin-suurlähettiläs Matti Anttonen sanoo.

Kansantalouden kasvuluvut ovat huikeat: noin 80 prosentin työllisyysaste paranee koko ajan samaan aikaan kuin väestö kasvaa kovaa, julkinen talous ja vaihtotase ovat plussalla, vienti ja yksityinen kulutus vetävät sekä investoinnit lisääntyvät.

Kaiken takana ovat palkkasopimukset. Palkankorotukset sovitaan vientiteollisuuden kantokyvyn perusteella eivätkä muut alat ylitä niitä.

Kun kilpailukyky pysyy hyvänä, työtä riittää kaikille. Lakkoja ei juuri ole.

Anttosen mukaan ihmeen takana on kansakunnan yhteinen ajatus, että kaikkien on hyvä olla töissä. Palkat eivät ole kuitenkaan erityisen suuria ja osa-aikatyö on erittäin yleistä. Vuoden 2006 jälkeen Ruotsiin on syntynyt 600 000 uutta työpaikkaa, kymmenkertaisesti Suomeen verrattuna.

Työttömyysprosentti on kuuden paikkeilla ja kantaväestöllä neljä eli liki täystyöllisyys. Useat alat kärsivät työvoimapulasta.

Ruotsin väestö puhkaisee 11 miljoonan rajan viimeistään vuonna 2025. Asuntoja rakennetaan runsaasti. Omaisuus- ja perintöveroja ei peritä, veroaste on noin 44 prosenttia eli hieman vähemmän kuin Suomessa.

95 prosenttia tuloveroista peritään kunnallisveroina eli tasaverona. Suomessa veroprogressio on selvästi kovempi.

Kun asuntolainoja lyhennetään varsin hitaasti, rahaa riittää mukavasti muuhun sijoittamiseen. Piensijoittajilla on osakkeita ja osaamista sijoittamiseen.

Ongelmiakin on. Vuokramarkkinat ovat jäykät ja ne jotka ovat päässeet halpoihin vuokrataloihin, eivät niistä luovu. Lapset sijoitetaan asuntojonoihin heti syntyessään. Kalliita omistusasuntoja rakennetaan paljon ja hintojen nousussa on kuplan piirteitä, Anttonen toteaa.

Maahanmuuttajia tulee Ruotsiin kymmeniä tuhansia joka vuosi. Ulkomaalaissyntyisten työttömyysaste on 22 prosenttia. Kun tulijat keskittyvät tiettyihin lähiöihin, niistä on tullut ongelmalähiöitä. Pahimmat ongelmat ovat olleet Malmössä, mutta myös Tukholmassa ja Göteborgissa, joihin väestönkasvu keskittyy.

Ongelmaan pyritään puuttumaan kasvattamalla poliisien määrää kymmenellä tuhannella eli kolmanneksella.

Vientivetoisten palkkasopimusten vuoksi julkisen sektorin palkat jäävät vientiteollisuudesta koko ajan jälkeen, koska korotukset ovat suhteellisia ja julkisen sektorin palkat ovat valmiiksi pienempiä.

SEB-pankin johtajan Jussi T. Hiljasen mukaan viennin lisäksi suuri syy talouden nykyiseen kovaan vetoon on asuntorakentamisen kiihkeä kasvu. Asuntojen rakentaminen on noussut 30 vuoden huippuunsa.

Ruotsin keskuspankki on jatkanut taloutta elvyttävällä linjalla Euroopan keskuspankin tapaan ainoana tavoitteenaan pitää inflaatio lähellä kahta prosenttia. Tutkimuslaitokset ja pankit pelkäävät linjan johtavan asuntojen hinnan rajuun nousuun ja hintakuplaan, jonka puhkeaminen jättäisi jälkeensä rankan mahalaskun.

Vaikka asuntojen hinnat ovatkin nousseet rajusti, 10–20 prosentin vuosivauhtia viime vuodet, asuntomarkkinat ovat kuitenkin rauhoittumassa. Hintojen nousu on alle 10 prosenttia ja kotitalouksien lainanotto on vähentynyt.

Ruotsissa asuntolainat otetaan yleisesti jopa sadaksi vuodeksi eli lainoja ei lyhennetä. Kaksi vuotta sitten asuntojen hinta nousi 20 prosenttia vuodessa.

Silloin säädettiin laki, joka pakotti lyhentämään asuntolainaa kaksi prosenttia vuodessa, kunnes saavutettiin 70 prosentin lainataso ja sen jälkeen prosentti vuodessa 50 prosenttiin asti. Se pudotti hintojen nousun alle kymmeneen prosenttiin.