PAIKANNIMI KERTOO Touontekoa
Toukokuun nimen voi päätellä olevan ajalta, jolloin oltiin siirrytty metsästyksestä maanviljelyyn.
Helsingin Toukolassa ei viskelty siementä peltoon, vaan pidettiin Floran päivän juhlaa. Ylioppilaat juhlivat Majängen-niityllä, jonka Kumpulan kartano oli lahjoittanut heille ikuiseksi juhlintapaikaksi.
Ristiinan Pellosniemellä ja Savonlinnan Pellossalossa lienee harrastettu peltoviljelyä jo keskiajalla, jolloin muualla vielä oli tapana kasketa. Myös Torniojokilaakson Pello yhdistetään sanaan pelto.
Aikana, jolloin ojittaminen harvinaista, oli järkeenkäypää antaa ojitukseen liittyviä nimiä. Kantahämäläisen Oitin nimen on arveltu tulleen muodosta Oittu, Ojittu. Samantapaisia nimiä on Karjalankannaksella, missä ojitettu pelto oli erikoisuus vielä 1700-luvulla.
Keskisuomalaisen Multian nimi liitetään maan multaisuuteen. Vastaavasti Hikiän taustalla olisi hikevä maalaji. Keravan Savio taas yhdistetään savisiin maihin.
Astuvansalmen kallioihin Etelä-Savossa on kuvattu hirviä ja niitä metsästäviä ihmisiä. Vanhimmat kuvista ovat 5 000 vuoden takaa.
Nimensä paikka on saanut paljon myöhemmin. Venäjästä lainatulla sanalla astuva on merkitykset äes, hara, risu- tai puukarhi. Nimen motivaationa on arveltu olevan Astuva-saari, jonka muoto tuo mieleen karhin.
TOPI LINJAMA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
