Liki joka viides suomalainen on tilastoköyhä - käteen jää alle 1 100 euroa kuussa

Myllypuron leipäjono kiemurtelee metsätiellä satojen metrien mittaisena. Yhdellä jaolla ruokitaan 500–900 ihmistä. Kuva: Jarkko Sirkiä

Köyhä katselee ulkopuolisena, millainen hypetys ruuan ympärillä pyörii. Somen uutisvirrassa solisee kuvia vaahtokukkasilla kuorrutetuista erikoiskahveista ja huippuravintoloiden piperrysannoksista. Joku valmistaa kotikeittiössään hieman parempaa lihaa ja joku toinen vielä parempaa, muodikasta lihankorviketta.

”Facebookin kuvilla osoitetaan, että taloudessa asuu suuri onni. Toisella puolella on porukka, jolla ei ole varaa valita, mitä syö”, kuvailee kirjailija Katariina Vuori, jonka teoksessa Lottovoittajien pöydässä kurkistetaan 12 köyhän suomalaisen kotiin.

Suomalainen on virallisesti köyhä tienatessaan 60 prosenttia vähemmän kuin muu kansa. Yhden hengen taloudessa käteen jää verojen jälkeen enintään 1 100 euroa kuussa.

EU:n aineellisen puutteen indikaattorin mukaan köyhyys koskettaa liki joka viidettä suomalaista. Stereotyyppiköyhää ei ole olemassakaan. Ahdingossa voi olla niin maanviljelijä kuin ylivelkaantunut, katumaasturilla ajava kaupunkilainenkin. Joku kärsii masennuksesta, toinen kituuttaa opiskellessaan, kolmas jäi avioerossa tyhjän päälle.

Oulussa kahden lapsensa kanssa asuva Vuori on elänyt itsekin pitkään köyhyysrajan alapuolella. Kirjailija on koulutukseltaan fysioterapeutti ja arkeologi.

Hänen mielestään köyhyyden hoito on kehittymätöntä Suomessa. ”Tuntuu, että Kelassa ja sossussa lähtökohtaisesti ajatellaan, että ihminen on huijari.”

Apu virallisilta tahoilta tulee usein myöhässä, joten ihmiset auttavat toisiaan. Usein vieläpä köyhät köyhiä. Facebook-ryhmissä esimerkiksi jaetaan ruokaa niille, joilla on akuutein hätä.

Vuoren mielestä yhteiskunnalla olisi paljon tehtävää hävikkiruuan systemaattisessa hyödyntämisessä, asunnottomien majoittamisessa, köyhien lasten ja eläkeläisten harrastusten kustantamisessa ja monessa muussa. Tarvitaan elämänlaatua parantavia ratkaisuja.

Tutkia pitäisi myös, miksi Suomessa juuri nuoret miehet syrjäytyvät. Päättäjien pitäisi Vuoren mukaan kuunnella enemmän köyhiä. Heiltä löytyy asiantuntemusta ongelman lievittämiseksi.

”Ylipäätään auttamisen pitäisi lähteä ongelman tunnistamisesta. Esimerkiksi mielenterveysongelmat pitäisi erottaa taustalta.”

Lisäksi köyhien ongelmat vaihtelevat alueittain. Isoissa kaupungeissa asuminen on kallista, kun taas maalla esimerkiksi ruoka-apu ja kirpputorit sijaitsevat etäällä. Metsän omistaminen voi viedä oikeuden tukiin, vaikka olisi muuten varaton.

Lottovoittajien pöydässä leikkii ajatuksella keittokirjasta, jossa reseptit johtavat köyhyyteen. 12 vähävaraista kertoo kukin, mitä sillä hetkellä syö ja mikä tilanteeseen johti.

Anna, 40, valmistaa sosekeittoa porkkanoista ja perunoista. Samaan jamaan pääsee rakastumalla väärään henkilöön, tulemalla huijatuksi ja katoamalla jäljettömiin.

Viivin, 28, pöytään katetaan kanasuikaleita, makaronia ja pakastekasviksia. Päästäksesi samaan kattaukseen, tee näin: Tule raskaaksi ja jää yksinhuoltajaksi. Opiskele. Saa paniikkihäiriöitä.

Asunnottomuuden selättänyt Reijo, 64, kokkaa pussiriisipataa. Resepti siihen kuuluu: eroa, alkoholisoidu ja jää työttömäksi.

Kuvat teokseen on ottanut kuvajournalisti Vesa Ranta, joka tunnetaan myös maailmalla menestyneen metallibändi Sentencedin rumpalina.

Rannan mielestä kirjaa tehdessä oli hienoa huomata, ettei kukaan haastatelluista ollut menettänyt toivoaan.

Katariina Vuori & Vesa Ranta: Lottovoittajien pöydässä - Tarinoita köyhyysrajan takaa. 204 sivua. Like 2017.