Yksityismetsät vajaakäytöllä
ROGÓW (MT)
Puolan metsistä yksityisomistuksessa on vajaat pari miljoonaa hehtaaria. Niistä vain seitsemällä prosentilla tehdään hakkuita.
Yksityismetsätaloudesta ei voida juuri puhua, sillä metsänomistajan keskimääräinen tienesti puun myynnistä on vain noin 90 euroa hehtaarilta. Suomessa saman hinnan saa, kun myy pari kuutiota mäntytukkia.
Yksityismetsänomistajien järjestö saatiin taistelun jälkeen perustettua vasta viime kesänä, viimeisenä EU:ssa, kertoo Adam Taras ´ yksityismetsänomistajien järjestöstä.
”Järjestö ei tavoittele taloudellista voittoa. Haluamme lisätä puunkäyttöä ja erityisesti metsätulon osuutta maanviljelijöiden palkkapussissa.”
”Kehitys on kuitenkin hidasta, sillä yksityismetsiä on vähän. Meillä ei ole metsänhoitosuunnitelmia, kunnollisia inventointituloksia tai edes maankäyttöluokitusta. Puutetta on myös koulutuksesta ja neuvonnasta.”
Taras´ on yksityismetsänomistaja itsekin. Metsistään hän myy jonkin verran polttopuuta.
”Kannatan vahvasti biomassan tuotantoa metsissä. Sitä tuhlataan sekä valtion että yksityisissä metsissä vuosittain viisi miljoonaa kuutiota. Lait estävät tällä hetkellä sen hyödyntämisen energiaksi.”
”Olen yrittäjä ja haluan kehittää alan liiketoimintaa. Biomassateollisuuden laitteet ovat vain liian kalliita yksityisomistajille.”
Łódz ´issa, keskellä Puolaa, tutkitaan puulajien sopivuutta eri kasvupaikoille. Monin paikoin liian reheville kasvupaikoille istutettu mänty kasvaa kehnosti. Sen tilalle istutetaan nyt lehtipuita, kuten tammea ja pyökkiä.
Tammen kasvatuksella on Puolassa pitkät perinteet.
”Tammea kasvatetaan hissukseen, jotta puun laatu säilyisi hyvänä. Oksatonta vaneritukkia on kasvateltu jopa 250 vuotta. Nyt kiertoaikaa pyritään nipistämään 150–180 vuoteen”, kertoo metsätalouden professori Tadeusz Andrzejczyk Varsovan yliopistosta.
Hyvälaatuisesta, läpimitaltaan 60-senttisestä tammesta maksetaan noin 250 euroa kuutiolta.
Harvennusväli on lyhyt: taimikkovaiheessa vain viisi vuotta ja myöhemmin korkeintaan kymmenen.
”Ei tämä ole parasta bisnestä”, myöntää yliopiston koemetsien hoidosta vastaava Grzegorz Wasilewski.
”Harvennuspuulle on kyllä kysyntää, mutta tuotto on maksimissaan 2,5 prosenttia.”
Maassa on käytössä parisataa hakkuukonetta, mutta 80 prosenttia hakkuista tehdään metsurityönä.
”Tammen uudistumiselle avohakkuu olisi paras vaihtoehto, mutta myös metsätalous on poliittista. Avohakkuu ei ole hyväksi metsän ekologialle.”
LAURA IHALAINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
