Ohisalo: Koulutus apu pelastajapulaan – Rahoitusvaje jopa 150 miljoonaa, edes neljän miljoonan rahoitusta ei budjetissa tipu
Pelastuslaitoksilla on pulaa työvoimasta joka puolella Suomea.
Kalajoella paloi pari viikkoa sitten noin 400 hehtaaria metsää. Sammutustyöt jatkuivat päiväkausia. Kuva: Aki PaavolaKalajoella pari viikkoa sitten pitkään riehunut ja koko Suomen pelastusväkeä kerännyt maastopalo on esimakua tulevasta, arvioi sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.).
Erilaisten sään ääri-ilmiöiden aiheuttamiin ympäristötuhoihin pitää tulevaisuudessa olla nykyistä paremmin valmistautunut.
Sisäministeriössä tunnustetaan palokuntien rahoituksen vaje ja siitä seuraava toimintakyvyn puute. MT kirjoitti 21.7., että pelastusalan rahoituksen vaje voi olla jopa 150 miljoonaa euroa. Lisäksi uusia virkoja tarvitaan alan ammattilaisten mukaan jopa 1 000.
Ohisalon mukaan yksi lääke on koulutus.
"Ollaan lisätty koulutettavien pelastajien määrää Kuopion pelastusopistolla. Helsingin pelastuskoululle on jatkolupa, että voitaisiin kouluttaa ympäri maan. Tarve on kaikkialla kova", Ohisalo sanoo MT:n haastattelussa.
Varsinainen rahoitusvaje on kuntien vastuulla, Ohisalo muistuttaa.
Kuntien talous on kuitenkin muutenkin tiukoilla, ja esimerkiksi Kalajoen palon sammutus maksoi Jokilaaksojen pelastuslaitoksen kunnille yli 400 000 euroa.
MT:n haastattelussa pelastustoimen ammattilaiset ja palomieskansanedustaja Petri Huru (ps.) kannattivat pelastustoimen valtiollistamista. Pelastustoimen siirtämisen hyvinvointivaltioiden vastuulle ei uskottu parantavan tilannetta.
Sisäministeriö haki ensi vuoden budjettiin noin neljää miljoonaa euroa, jolla koulutusta voisi vahvistaa. Valtiovarainministeriön esityksessä rahoja ei ole.
"On valtava vaje ihmisissä ja vastaus on kouluttaminen. Sitä ei voi tehdä ilman rahaa. Rahaa on haettu koulutuksen lisäksi toiminnan ohjaamiseen ja strategian kehittämiseen."
Lue myös:
Tältä näyttää Kalajoen metsäpaloalueella nyt – katso MT:n kuvareportaasi paikan päältä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
