Oppositio vaati vastauksia siihen, miten varakkaat osallistuvat säästöihin – Purran mukaan maksamalla veroja, joilla etuuksia kustannetaan

Oppositio syytti hallitusta siitä, että hyvin toimeentulevien verot kevenevät samalla, kun monien pienituloisten etuuksista leikataan. Kuvassa SDP:n kansanedustaja Tytti Tuppurainen. LEHTIKUVA / Markku Ulander.  

Oppositiosta hiillostettiin eduskunnan kyselytunnilla hallitusta siitä, miten tasapainoista tai oikeudenmukaista hallituksen säästöjä etsivä politiikka on.

Hallitusta syytettiin siitä, että hyvin toimeentulevien verot kevenevät samalla, kun monien pienituloisten etuuksista leikataan.

”Ettekö te siis löytäneet yhtä ainutta keinoa, siis mitään uutta toimenpidettä, jolla varakkaatkin ja pääministerin tuloluokkakin olisi saatu mukaan näihin talouden tasapainotustalkoisiin”, kysyi SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Tytti Tuppurainen torstaina.

Valtiovarainministeri Riikka Purra (ps.) vastasi, että ”suuremmissa tuloluokissa” osallistutaan maksamalla veroja, joilla pienituloisten etuuksia kustannetaan.

”Tässä maassa on yksi maailman kovimmista tulonjakovaikutuksista verotuksessa. Meillä on hyvin korkea kokonaisveroaste ja marginaaliveroasteet”, Purra sanoi.

Hallituksen linja on, että se ei omilla toimillaan nosta kokonaisveroastetta.

Hallitus suunnittelee jatkavansa eniten ansiotuloja tienaaviin kohdistuvaa määräaikaista niin sanottua solidaarisuusveroa, mutta veroa kevennettäisiin sen alarajaa nostamalla.

Purra sanoi useaan otteeseen, että solidaarisuusveron alarajan noston kustannus valtiolle on noin 60 miljoonaa euroa.

Vihreiden puheenjohtaja Sofia Virta vertasi rahamäärää säästöihin, joita hallitus on hakemassa lastensuojelun jälkihuollon ikärajan laskemisesta.

Hallitus ehdottaa lakiluonnoksessaan, että lastensuojelun jälkihuollon ikärajaa laskettaisiin kahdella vuodella eli 23 ikävuoteen. Tällä haetaan hallitusohjelman mukaan ensi vuonna 12 miljoonan euron säästöjä ja sen jälkeisinä vuosina 24 miljoonan euron vuosittaisia säästöjä.

Edellinen hallitus nosti päättymisikärajaa 21 vuodesta 25 vuoteen. Jälkihuolto on sijaishuollon päättymisen jälkeen annettavaa tukea kuten esimerkiksi toimeentulon turvaamista tai apua asunnon hankkimisessa.