Sellujätti – made in Finland

KOLUMNI: JUHA KAIHLANEN

Täällä osataan suunnitella

ja tehdä

vempeleet puun-

korjuuseen, biojalostamoihin tai älypakkausten valmistukseen.

Metsäteollisuuden miljardi-investoinnit tietävät edetessään melkoista lottopottia Suomessa toimiville laitevalmistajille. Hankkeisiin käytettävästä rahasta suuri osa jää kotimaahan. Metsä Groupin mukaan Äänekoskelle tähän mennessä sovittujen päälaitekauppojen kotimaisuusaste on 70 prosenttia.

Metsiin liittyvä teknologia on Suomessa maailman huippua. Täällä osataan suunnitella ja tehdä vempeleet puunkorjuuseen, biojalostamoihin tai älypakkausten valmistukseen.

Äänekosken 1,2 miljardin euron hankkeesta koneiden ja laitteiden osuus on 750 miljoonaa euroa.

Valmet tekee biotuotetehtaalle kemikaalit talteen ottavan ja energiaa tuottavan soodakattilan, sellun kuivauslinjan ja tehtaan automaatiojärjestelmän. Se toimittaa myös laitteet, joilla puunkuoresta syntyy kaasua.

Äänekosken projekti työllistää Valmetin väkeä Tampereella, Ulvilassa, Jyväskylässä ja Raisiossa. Sen lisäksi töitä paiskitaan lukuisissa alihankkijayrityksissä eri puolilla maata.

Andritzilta tilataan puunkäsittely ja varsinainen kuitulinja, missä puu jalostuu selluksi.

Andritz on itävaltalainen yritys, mutta suuri osa sen suunnittelusta ja tuotannosta on Suomessa.

Savonlinnassa Andritzilla on kuitulinjan ydinlaitteita valmistava konepaja. Varkaudessa tehdään sooda- ja voimakattiloiden tärkeimmät osat. Itävaltalaisyritys osti yksiköt Ahlströmiltä vuosituhannen vaihteessa.

Finnpulpin Kuopioon suunnittelemasta sellutehtaasta esiselvityksen on tehnyt Pöyry.

Kotimaisuusasteen voi olettaa kohoavan Finnpulpin 1,4 miljardin euron hankkeessa samaan kuin Äänekoskella.

Sellutehtaiden laitevalmistajina Valmet ja Andritz ovat johtavat yritykset maailmassa, joten kaksikko saisi myös Kuopion urakasta todennäköisesti suuren osan.

Parhaillaan Valmet muuttaa Stora Enson hienopaperikonetta Varkaudessa kartonkikoneeksi. Andritz laajentaa UPM:n Kymin sellutehdasta Kouvolassa.

Jos Kuopion jätti toteutuu, Suomeen tarvitaan kaksi uutta suursahaa. Nykyisten sahojen kapasiteetti kun ei riitä kuitupuiden mukana tulevien tukkien jalostukseen.

Kotimaisille sahateknologian kehittäjille olisi luvassa silloin töitä. Niiden osaamisesta kertoo Keitele Groupin uuden Kemijärven sahan laitetoimittajien lista: tukkien lajittelu alajärveläiseltä Nordautomationilta, kuorimo lohjalaiselta Valon Koneelta, sahauslinja Veistolta Mäntyharjusta ja lämpövoimala kotimaiselta Renewalta.

Metsäkoneiden valmistajat laskevat, että Äänekosken ja Kuopion tehtaiden tuoma hakkuiden lisäys nostaisi koneiden vuosittaisen myynnin Suomessa keskimääräisestä 430 kappaleesta yli 500 koneeseen.

Metsäkoneista Ponsset tehdään Vieremällä, John Deeret Joensuussa, Komatsut kootaan Ruotsissa, mutta moottorit ja renkaat niihin syntyvät Nokialla ja hytit Kurikassa. Pieniä suomalaisia valmistajia on liuta: Logset, Sampo-Rosenlew, Pro Silva, Nisula Forest, Profi Pro ja Kesla.

Selluhankkeet eivät tuo vaalipuheissa kaivattuja 200 000 uutta työpaikkaa. Investoinnit luovat kuitenkin biotalouden pohjaa, mistä toivottavasti itää uusia yritysversoja eri puolilla maata.

Avaa artikkelin PDF