Talvella kaadettupylväs kuivuu parhaiten
Pylväiden hakkuu sujuu hieman nopeammin kuin tavallisten tukkien, koska katkomista on vähemmän. Hakkuukoneen kuljettaja Timo Järvinen kaatoi pylväsmännikköä viime viikolla Lopen Räyskälässä. Kari Salonen Kuva: Viestilehtien arkistoLOPPI (MT)
”Etelä-Suomessa pylväsmänniköitä on vähän, koska mäntyjen rungot ovat tasapaksuja”, Versowoodin hankintapäällikkö Pauli Otava sanoo.
Pylvään pitää kaventua riittävästi. Esimerkiksi järeä stout-luokan kymmenmetrinen Englannin pylväs saa olla läpimitaltaan tyvestä 31–33 senttimetriä ja latvasta 21–26 senttimetriä.
Parhaat pylväsmänniköt kasvavat Keski- ja Itä-Suomen kuivahkoilla kankailla sekä Salpausselän alueella.
”Etelän ja lounaan suunnalta hankimme pylväitä lähinnä Lopen ja Tammelan harjumaisilta rajamailta sekä Someron seudulta”, Otava kertoo.
Viime viikolla Versowoodilla oli menossa pylvässavotta Lopen Räyskälässä Someron yhteismetsän mailla.
Vajaan 6 000 kuutiometrin leimikosta pylväspuut oli leimattu etukäteen.
Leimaaja etsii laatuvaatimukset täyttävät rungot ja selvittää kaarnan paksuuden kirveellä veistämällä.
Pylväsrungon läpimitta mitataan kuoren alta 1,5 metrin korkeudelta.
Sen jälkeen leimaaja merkitsee puun kylkeen pylvään pituuden, jonka mukaan hakkuukoneen kuljettaja katkoo rungon.
Hakkuukoneen kuljettaja Timo Järvinen sanoo, että pylväsrungon apteeraus eli osiin jako on helpompaa kuin tavallisen tukkipuun, koska leimaaja on merkinnyt valmiiksi pylvään pituuden. Myös teko on hieman nopeampaa, kun katkomista on vähemmän.
Koneyrittäjä Mika Aaltosen mukaan pylväiden kuljettaminen ajokoneella on normaalia kuormaa hitaampaa varsinkin hankalassa maastossa.
”Pitkien pylväiden vuoksi leimikon ajourat pitäisi suunnitella suoriksi.”
Metsätraktoriin olisi mahdollista hankkia erillinen pihtipankko pylväiden kuljetukseen. Aaltosen mukaan vain harva sellaiseen investoi, koska pylväiden ajoa on vuosittain vähän.
Versowoodin hankintaesimies Sakari Knuuti kertoo, että Kanta-Hämeen seudulta hankituista järeistä mäntyleimikoista pylväitä kertyy vuosittain noin viitisen prosenttia kuutiomäärästä. Itä- ja Keski-Suomessa pylväiden osuus on suurempi.
”Erilaisten pylväiden tarve vaihtelee vuosittain vientimarkkinoiden muuttuessa, ja siten myös hankintamäärät vaihtelevat paljon.”
Hyvästä pylväsleimikosta metsänomistajalle maksetaan keskimäärin 5–7 euroa kuutiometriltä enemmän kuin tavallisesta mäntytukista.
”Järeät ja pitkät pylväät ovat kaikkein arvokkaimpia. Hinta on sitä parempi, mitä enemmän niitä on leimikossa.”
Kovin kaukaa ei vähäisiä määriä kannata Knuutin mukaan lähteä hakemaan.
Someron yhteismetsän toiminnanjohtaja Seppo Keskinen muistaa, että ensimmäiset pylväskaupat yhteismetsä teki Versowoodin kanssa parikymmentä vuotta sitten. ”Lähes vuosittain olemme myyneet pylväitä.”
Parhaimmillaan pylväiden osuus on Keskisen mukaan noussut leimikon tukkikokoisesta puumäärästä 40 prosenttiin.
Lopen Räyskälässä pylväitä saadaan noin viidennes järeän männyn kuutiomäärästä.
Lopelta pylväät kuljetetaan Versowoodin Vierumäen yksikköön, missä ne kuoritaan ja lajitellaan kuivumaan.
”Lokakuusta huhtikuuhun on parasta pylväspuiden korjuuaikaa. Vanha kansanviisaushan kertoo, että talvikaatoinen puu kuivuu parhaiten tulevan kevään ja kesän aikana”, Pauli Otava sanoo.
Tasainen kuivuminen on tärkeää kyllästyksen kannalta. Sateisina vuosina keinokuivauksella voidaan viimeistellä luonnonkuivausta.
Nyt kaadetut pylväät ovat ensi kesän jälkeen valmiit sorviin.
Sorvauksessa pylvään pinta ainoastaan tasoitellaan kuorinnan jälkeen sileäksi. Pylvään muotoa ei muuteta. Sorvaamalla avataan puun pintaa sen verran, että kyllästyksessä saadaan paras tulos.
JUHA KAIHLANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
