Kansallisia koronatukia jäi viime vuonna paljon jakamatta Euroopassa – Suomessa koronatuet olivat verrattain niukat, noin 5 prosenttia BKT:stä

Suurin osa kansallisista tuista oli julkisia lainantakauksia. Kuva: Juho Leskinen

Kansallisina koronatukina myönnettiin kaikkiaan noin 1 300 miljardia euroa Euroopassa vuonna 2020. Tukiohjelmien enimmäislaajuudeksi oli päätetty 2 507 miljardia euroa, mikä on 17,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta (BKT).

Merkittävä osa tukiohjelmiin kanavoidusta rahoituksesta jäi siten käyttämättä. Syitä voivat olla hallinnolliset pullonkaulat, haavoittuvaisten ja velkaantuneiden yritysten haluttomuus ottaa uutta velkaa, tiukat kriteerit tuen saannille, yleisestä epävarmuudesta johtuva lainojen kysynnän puute, tukiohjelmien mitoittaminen tarkoituksellisesti kunnianhimoisen suuriksi ja joidenkin tukimuotojen muita suurempi houkuttelevuus.

Suurin osa kansallisista tuista oli julkisia takauksia. Muita tukimuotoja olivat lainojen lyhennysvapaat, verohelpotukset ja suorat avustukset. Tukia on kohdennettu etenkin haavoittuville toimialoille kuten ravintoloille ja matkailualalle.

Tukien toteutunut taso tulee vielä nousemaan, sillä osa koronatukiohjelmista on vielä käynnissä. Lisäksi vuoden 2021 aikana on koronapandemian uusien aaltojen myötä otettu käyttöön kokonaan uusia tukiohjelmia. Erityisesti julkisten lainatakauksien toteutuneet kustannukset nähdään vasta, kun talouden elpymisvauhdista saadaan tarkempia tietoja.

Koronatukia käsitellään neuvonantaja Kauko Karlon ja ekonomisti Tatu Räsäsen Suomen Pankin analyysiartikkelissa Euro & talous -sivustolla.

Käyttöön otetuissa tukiohjelmissa on paljon maakohtaista vaihtelua. Koronatukitoimet olivat suurimpia Italiassa, noin 38 prosenttia BKT:sta, Saksassa noin 21 prosenttia BKT:sta, Tsekissä ja Puolassa 18 prosenttia, Ranskassa 16 ja Espanjassa 15 prosenttia BKT:sta ja Ruotsissa noin 14 prosenttia. Suomessa kansallisten koronatukien osuus oli viime vuonna 5 prosenttia BKT:sta.

Euroopan maista veronmaksulykkäyksiä käytettiin tukimuotona aktiivisesti Norjassa, Ruotsissa, Suomessa ja Tanskassa.

Suorat tuet yrityksille olivat tukiohjelmista enimmäislaajuudeltaan merkittävimmät Alankomaissa, Bulgariassa, Irlannissa, Islannissa, Itävallassa, Kreikassa, Kyproksella, Latviassa, Liettuassa ja Maltalla. Unkarissa ja Virossa puolestaan julkiset lainat yrityksille olivat yleisimmin käytetty tukimuoto.