Sopimuspalokuntien tilanne on heikentynyt hyvinvointialueiden säästäessä − tulevaisuus näyttää vieläkin synkemmältä

Päällimmäinen sopimuspalokuntien ongelmien taustalla vaikuttava asia on nykyinen taloustilanne. Ongelmat eivät siis liity pelkästään siihen, että pelastustoimen tehtävät siirtyivät vuosi sitten hyvinvointialueille.  Kuva: Timo Heikkala

Yhdistysmuotoisten sopimuspalokuntien eli kansanomaisesti vapaapalokuntien tilanne on heikentynyt sen jälkeen, kun pelastustoimi siirtyi vuosi sitten hyvinvointialueiden vastuulle. Aiempaa heikompi tilanne ja sumuinen tulevaisuus eivät kuitenkaan suoraan liity vain hyvinvointialueiden aloittamiseen.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen arvioi, että yhdistysmuotoisten sopimuspalokuntien tilanne on vaihteleva. Joillain alueilla tilanne on todella hyvä ja joillain taas on parannettavaa. Selvää jakoa siitä, missä menee hyvin ja missä huonosti, ei kuitenkaan Maskosen mukaan voi oikein tehdä.

”Se ei ole yksiselitteisen selkeää.”

Hieman kärjistäen voi todeta, että jonkinlaisia ongelmia on melkein jokaisella hyvinvointialueella. Toisaalta missään tilanne ei ole erityisen huono. Vähintäänkin säästöjä on odotettavissa lähes jokaisella hyvinvointialueella, ja se heijastuu väistämättä myös sopimuspalokuntiin.

Tilannekuva on kuitenkin haastava muodostaa, sillä tilanne muuttuu Maskosen mukaan nopeasti lähes koko ajan. Esimerkiksi vielä alkusyksystä näytti siltä, ettei ongelmia ole, mutta pian kävi ilmi, että hyvinvointialueet aikovat säästää sopimuspalokuntien rahoituksesta.

Suomen Sopimuspalokuntien Liiton toiminnanjohtaja Ari Maskonen sanoo, että yhdistysmuotoisten sopimuspalokuntien tilanne on vaihteleva. Kuva: Suomen Sopimuspalokuntien Liitto

Maskonen huomauttaa, että ongelmat eivät liity pelkästään pelastustoimen tehtävien siirtymiseen hyvinvointialueille. Päällimmäinen ongelmien taustalla vaikuttava asia on nykyinen taloustilanne.

Eniten tilanne on muuttunut muutamassa vuodessa Maskosen arvion mukaan Pohjois-Pohjanmaalla. Tähän on syynä se, että siellä yhdistettiin kaksi pelastustoimen aluetta eli Oulu-Koillismaan alue sekä Jokilaaksojen alue.

Maskonen huomauttaa, että pelkkä palomiesten palkkaharmonisointi maksaa noin miljoonan. Jos ja luultavasti kun ylimääräistä rahoitusta ei saada, miljoona pitää säästää jostain muualta pelastustoimen sisällä.

Erityinen ongelma sopimuspalokuntien näkökulmasta ovat hyvinvointialueiden suunnittelemat säästöt. Maskonen huomauttaa, että pelastustoimi on trimmannut toimintaansa jo parinkymmenen vuoden ajan.

Siinä, miten säästöt kohdentuvat eri alueilla, on Maskosen mukaan suuria eroja. Hän lisää, että pelastustoimen ja sopimuspalokuntien säästöillä ei pelasteta hyvinvointialueiden taloutta, sillä niiden osuus hyvinvointialueiden budjetista on niin pieni. Sopimuspalokuntien osuus on alle prosentin.

”Säästöt pitäisi tehdä ihan jossain muualla.”

Palokunnan toiminnassa olennaisessa roolissa ovat oikeanlaiset varusteet sekä sammutuskalusto.  Kuva: Timo Heikkala

Ongelmat luultavasti ratkeaisivat Maskosen mukaan rahalla, mutta sitä ei vain valitettavasti ole riittävästi. Vaikkapa 50 miljoonalla eurolla saataisiin jo paljon aikaan.

Tuota rahaa voitaisiin käyttää esimerkiksi siihen, että paloautoa ajaville kustannettaisiin c-ajokortti ja terveystarkastuksia saataisiin tehtyä säännöllisesti.

Joillain hyvinvointialueilla ongelmia aiheuttavat työsopimusten tulkinnat. Maskonen toivoo, että asiaan saataisiin jonkinlainen korjaus vaikkapa lainsäädännön kautta.

”Yksi oma laki auttaisi jo asiaa, kun oikeudellinen asema olisi selvä.”

Mallia voitaisiin hänen mielestään ottaa vaikkapa vapaaehtoisen maanpuolustuksen tai Suomen Punaisen Ristin puolelta.