Vanha kunnon terva tepsii edelleen puunsuojaukseen vaikkapa mökillä

Paksu hautaterva ohenee pellavaöljyllä ja tärpätillä. Kuva: Eija Mansikkamäki

Rautakaupan hyllyt pullistelevat erilaisia puunsuojausaineita, mutta yksi tepsii edelleen: terva, tuo ikivanha puunsuoja-aine.

Sillä voi sivellä paitsi puuveneen pohjan ja kirkon paanukaton myös monta kohdetta mökillä: terassin, portaat tai vaikka laiturin.

Terva tahmaantuu auringossa, joten näkyvissä rakenteissa se kannattaa ohentaa. Perinteinen sekoitus on lisätä tervaan kolmannes tärpättiä ja kolmannes pellavaöljyä tai vernissaa eli pellavaöljystä keitettyä lakka­öljyä. Näin levitys pensselillä on helpompaa, ja terva myös imeytyy paremmin.

Siveltävän puupinnan tulee olla kuiva ja puhdas, ja poutaa pitäisi riittää käsittelyn jälkeenkin.

Tervattu pinta on tahmea useita päiviä tai jopa viikkoja, mutta yhden talven mentyä esimerkiksi mökin portaiden tai porraskaiteiden puupinta on pelkästään kauniin petsatun näköinen ja kuivan tuntuinen.

Veneen pohjaa tai laiturien, aidantolppien tai rossipermantojen alarakenteita voi tervata myös pelkällä tervalla, jolloin se kannattaa sivellä kuumana tai paahtamalla.

Tervaa käytetään, sillä se sisältää luonnostaan antiseptisiä aineita, kertoo Sateenkaari Perinnetaito Oy:n toimitusjohtaja Tero Välimäki.

Terva estää näin sienten ja homeiden kasvua. Sama ominaisuus on ohenteena usein käytettävällä pellavaöljyllä, jos se ei ole keitettyä. Valmissekoituksiin on lisätty usein homeenestoainetta.

Ympäristörajoituksia tervan käytölle ei Välimäen mukaan ole.

Tervakäsittelyn voi tehdä suoraan kuivalle puulle, mutta kyllästetyn puutavaran kanssa kannattaa odottaa vuosi, jolloin terva pääsee pinta syvemmälle, Välimäki sanoo.

Tervaa käyttävät sekä perinteitä vaalivat puunkäsittelijät että ne, jotka haluavat puuha­piiriinsä tervan tuoksun ja värin. Osa perinneveneilijöistä keittää tervansa itse, osa muista käyttäjistä haluaa ostotervansa vielä erikseen sävytettynä, Välimäki kuvaa.

Vaikka Välimäen yritys valmistaa perinteisiä puunsuojaus- ja maalausaineksia, terva on tuontitavaraa. Se tulee Ruotsista, mutta mäntypuutervan alkuperä on usein Kiinassa.

Moni muukin ”aito mäntypuuterva” ja ”wanhanajan terva” tulee Kiinasta, joka on maailman suurin tervanvalmistaja.

Suomessa tervantuottajia on Välimäen mukaan muutamia.

Terva nousi otsikoihin vuonna 2015, kun sen valmistusta uhkasi loppu. EU määräsi rekisteröimään yli tonnin vuodessa mäntytervaa tuottavat yritykset, ja hintalappu oli 150 000 euroa.

Suomessa kolme isompaa tervanpolttajaa sai kerättyä rahat kasaan Juha Pyötsiän luotsaaman Eläköön terva -yhdistyksen kautta. Eniten lahjoittivat Kirkkohallitus, Suomen Kulttuurirahasto ja Svenska Kulturfonden.

Saarijärven Hautaterva, Lentiiran Terwa ja Puirova rekisteröivät tervan toukokuussa 2018, ja saivat luvan tuottaa tervaa yhdestä kymmeneen tonnia vuodessa.

Kyläyhdistykset, tapahtumajärjestäjät ja alle tonnin vuosituotannon valmistajat saavat tuottaa tervaa ilman rekisteröintiä.