Tuulivoima kasvupuuskassa – tueton sähköntuotanto kaksinkertaistuu

X2 on rakentamassa Ikealle pitkäaikaisella sopimuksella Suomeen neljä tuulipuistoa. Yksi niistä tulee Kemiin, jossa on jo tuulimyllyjä.. Kuva: Olli Koskimäki/OX2

Tuulivoiman tuotanto pitkäaikaisilla tuotantosopimuksilla (ppa) kasvaa vauhdilla. "Tueton tuulivoima kaksinkertaistuu lähimmän vuoden aikana ja vastaa jo 40 prosenttia koko tuulivoimasta", tuulivoimayhtiö wpd Finlandin toimitusjohtaja Heikki Peltomaa ennustaa.

Tuettomia tuulipuistoja on päätetty jo rakentaa kymmenen, joissa on yhteensä yli sata tuulivoimalaa runsaan 400 megawatin teholla. Se on noin viidesosa koko Suomen tuulivoimakapasiteetista.

Pitkäaikaiset sopimukset ovat yleensä 10–20 vuoden mittaisia.

Ostosopimuksia tuulisähköstä on toistaiseksi julkistanut vain Google, mutta muitakin ostajia on tulossa markkinoille. Esimerkiksi Ikea on ostanut OX2-tuulivoimayritykseltä neljä tuulivoimapuistoa, jotka rakennetaan ilman tukea.

Ppa-sähkön hinta on Peltomaan mukaan ollut 29–35 euroa megawattitunnilta sopimusmallista riippuen. Hinta on selvästi halvempi kuin viime vuoden sähkön keskihinta Suomessa eli 47 euroa megawattitunnilta.

Wpd rakentaa parhaillaan Kannukseen Keski-Pohjanmaalle 14 tuulivoimalan tuulipuistoa sopimuksella, jossa sähkönostajana on Google.

Tuulivoimaloiden tuotantokyky on kasvanut viime vuosina rajusti, kun myllyt ovat korkeita ja siivet entistä pitempiä. Suomessa aiemmin rakennetut 700 tuulivoimalaa tuottavat vuosittain noin kuusi terawattituntia sähköä, kun nyt julkaistut ja rakenteilla olevat 103 voimalaa tuottavat noin kaksi terawattituntia. Tuotantokyky kasvaa edelleen lähivuosina, Peltomaa uskoo.

Korkeimmissa myllyissä on yli 80-metriset siivet jotka ylettyvät 300 metriin korkeuteen saakka.

Investointi yhteen tuulivoimalaan maksaa Peltomaan mukaan noin viisi miljoonaa euroa, kun lasketaan tuulivoimapuiston kokonaiskustannukset mukaan. Kolmannes investoinnista tulee kuljetuksista sekä maanrakennus- ja muista infratöistä, jotka kilpailutetaan paikallisten yritysten kesken.

Kunta saa yhdestä voimalasta 27 000–30 000 euroa kiinteistöveroa. 25 vuoden elinkaaren aikana kunnat saavat uusista voimaloista yhteensä 45–50 miljoonan euron kiinteistöverot.

Sopimuksia ovat tehneet toistaiseksi isot, paljon sähköä kuluttavat vakaat yritykset. Käynnissä on myös hankkeita, jossa kootaan pienempiä ostajayrityksiä samaan pooliin, jolloin ne tekevät yhteissopimuksen tuulivoiman hankinnasta.

Yksi tällainen kokoaja on usean tuulivoimayhtiön yhteenliittymä Voimaa tuulesta. Siihen kuuluvat wpd, Energiequelle, ABO Wind, Pohjoistuuli, Infinergies Finland, Eurus Energy, Megatuuli, Valorem ja Prokon Energy.

Voimaa tuulesta on Peltomaan mukaan valmis investoimaan tuulivoimaan yli 4 miljardia euroa Suomessa. Yhtiöillä on Suomessa rakennettuna 87 tuulivoimalaa ja 46 rakenteilla.

Suomeen ollaan jo nyt tekemässä puolen miljardin investoinnit ilman valtion tukia.

Voimaa tuulesta selvittää mahdollisuutta valtion myöntämiin takauksiin keskisuurille yrityksille ppa-sopimuksia varten. Takauksen antaja voisi olla esimerkiksi Finnvera.

Peltomaan mukaan ppa-sopimus takaa sähkön ostajalle ennustettavan ja halvan sähkön hinnan sekä myyjälle tasaisen tulon, mikä mahdollistaa uuden tuotannon rakentamisen. Hänen mukaansa ppa-sopimukset ovat myyjille vakaampia kuin valtion tukema sähkövoima.

Ongelma on ollut, että pienet ostajat eivät yksin pysty käyttämään riittävästi sähköä, joka tarvitaan tuulipuiston rakentamiseen. Pienet eivät myös pysty aina täyttämään lainoittajien vakavaraisuusvaatimuksia, minkä vuoksi poolisopimuksia ollaan tekemässä.