Aki Kaunisaho (vas.) ja Juha Ulmanen toivovat, että kaikista merihanhihavainnoista Maaningan vesillä ilmoitettaisiin esimerkiksi Maaningan merihanhiprojekti -ryhmän kautta Facebookissa.
Maaningalla syntyivät tänä kesänä ensimmäiset umpisavolaiset merihanhipoikueet
Metsästäjät toivovat jatkoa merihanhen metsästyskiellolle.
Merihanhia ei ruokita, vaan ne etsivät itse ruokansa ja ruokapaikkansa.
Yhdeksän linnun parvi, joka koostuu emolinnuista sekä poikasista, kuvattiin keskiviikkona Maaningan Tavinsalmella.Oulun Hailuodosta pyydystettiin neljä vuotta sitten ensimmäiset merihanhet, jotka siirtoistutettiin Maaningalle. Tänä kesänä Maaningalla on tehty neljä varmaa poikuehavaintoa.
”Poikaset ovat sataprosenttisen umpisavolaisia, täällä pesineiden emojen jälkeläisiä, sillä tänä keväänä ei ole istutettu emolintuja”, kertoo aktiivinen metsästäjä ja siirtoistutushankkeen vetäjä Aki Kaunisaho.
Siirtoistutuksen ideana on, että Maaningalla varttuneet poikaset palaavat aikanaan pesimään kotikonnuilleen. Emolinnut matkaavat seuraavan kevätmuuton aikaan takaisin Hailuotoon.
"Lintuja tarhataan hyvin lyhyen aikaa, yhdestä päivästä korkeintaan kahteen, jonka jälkeen ne vapautetaan", Kaunisaho sanoo.
Merihanhia on ensimmäisen kerran siirtoistutettu Suomessa 1950-luvulla. 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa istutuksia tehtiin Oulujärvelle, missä epäonnistuttiin.
Kaunisaho sai idean ryhtyä siirtoistutuksiin, kun hän mietti ruotsalaisia merihanhia, jotka ovat laajalti levinneet sisämaahan. "Mietin, että miksi ihmeessä laji ei menestyisi Savossa?”
Maaningalla ensimmäinen sukupolvi on jo pesinyt, nyt tehdään jonkin verran lisäistutuksia ja sitten kannan odotetaan vahvistuvan omin voimin. Metsästäjät ovat rahoittaneet hanketta omasta pussista sekä saaneet rahoitusta Suomen Metsästäjäliiton keräysvaroista.
20.8. alkava sorsanmetsästys huolettaa Kaunisahoa ja hankkeessa mukana olevaa metsästäjää Juha Ulmasta.
”Osalla metsästäjistä asenne on hatara ja kylillä on rehvasteltu, että hanhea yritetään ampua, jos kohdalle osuu”, harmittelevat miehet.
Vahingoksi hanhen ampumista ei kannata väittää, sillä meri- sekä metsähanhi ovat molemmat rauhoitettuja lajeja Pohjois-Savossa.
Maaninkalainen metsästäjä Hannu Koponen kertoo, että paikalliset suhtautuvat positiivisesti merihanhien siirtoistutuksiin.
Sekä Koponen että Kaunisaho ja Ulmanen kannattavat meri- ja metsähanhen metsästyksen rauhoituksen jatkamista ainakin vuoteen 2019 asti. Metsästyskiintiöt eivät toimisi, sillä valvonta on olematonta, miehet tuumaavat.
Kenenkään ei kannata pelätä, että hanhikanta kasvaisi täällä niin kovasti, että lajista tulisi haittalintu, Kaunisaho sanoo.
Tämä on kotoperäinen laji ja hieno lisä savolaiseen linnustoon toisin kuin etelän runsaslukuiset kanadanhanhi- tai valkoposkihanhiparvet.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
