Maakunnissa puolustetaan hanketukia
Matkailijat saavat kiittää hankerahaa siitä, että pääsevät tutustumaan näihin Kivesvaaran maisemiin. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoPALTAMO (MT)
EU:n maaseudun kehittämisrahat saavat yksimielisen puoltolauseen kainuulaisten kuntapäättäjien, kyläaktiivien ja yrittäjien seminaarilta Paltamossa. Täällä tiedetään, että hankerahoilla saadaan aikaan muutakin kuin konsultin lasku.
Oulujärvi Leader -ohjelmaan tutustuneet eivät usko niitä, jotka väittävät rahojen vain hupenevan EU: kautta kiertäessään.
Usko saa vahvistusta kun tutustutaan muutamiin parhaiten onnistuneista hankkeista. Edes perussuomalaisten yleensä kriittinen Paavo Arffman, Paltamon kunnanhallituksen jäsen, ei jaksa moittia hankkeita.
”Aluksi kyllä epäilin tätä työllisyyskokeilua, mutta olen joutunut muuttamaan kantaani. Kyllä siitä on monille ihmisille ollut hyötyä. Hanketta voi tulla ikävä niilläkin, jotka sitä nyt arvostelevat.”
Paltamon kunnanjohtaja Arto Laurikainen asettaa sanansa varovasti:
”Oulujärvi Leader -raha on ainakin yhtä tehokasta kuin muukin EU-tukiraha.”
Paltamo on sijoittanut leader ohjelmaan 210 000 euroa ja saanut sieltä 1,2 miljoonaa. Kun hankkeisiin sijoitettu yksityinen raha otetaan huomioon, Paltamon kehittämiseen on saatu yli 1,6 miljoonaa euroa tukikaudella 2007–2013.
Laurikainen ei usko, että samanlaista summaa olisi saatu mistään muualta. Ajatus että EU-tukien sijaan tulisi kansallista aluepoliittista tukea, tuntuu epäuskottavalta.
Paltamoon on hankkeilla saatu uusia yrityksiä viisi, uusia työpaikkoja kahdeksan, ja lisäksi on autettu toimivia yrityksiä kehittymään.
Samanlaisia tuloksia on saatu muissakin kunnissa Oulujärven ympärillä. Työpaikkoja on luotu yhteensä 39 ja yrityksiä noussut 23.
”Vaikka leader-raha ei ole varsinainen yritystuki, sitä on usein käytetty yritystuen tapaan”, Oulujärvi Leaderin toiminnanjohtaja Pirjo Oikarinen sanoo.
Eroa on siinä, että leader-hankkeessa voidaan neuvoa yrityksiä ja muita tuen hakijoita ”kädestä pitäen”. Samanlaista mahdollisuutta virkamiehellä ei ole.
Oikarinen muistuttaa, että vaikka numerot eivät ole suuria, niin ihmisten arjessa vaikutus näkyy.
Muistaa pitää sekin, että raha ei ole jäänyt seisomaan. Sijoitetuilla rahoilla on hankittu tavaraa ja työtä. Useimmiten hankinnat ovat osuneet omaan kuntaan tai ainakin lähiseudulle.
”Tämä on alueellista vaikuttamista”, Oikarinen summaa.
JOUKO RÖNKKÖ
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
