Tulevaisuus ei huoleta, kun tätä porukkaa katsoo.
Näin virkkoo maaseutunuorille Turussa työpajaa vetänyt Osuuspankin kehityspäällikkö Teppo Pöllänen. ”Nuoret hallitsevat verkostoitumisen ja puhuvat vanhempaa polvea avoimemmin.”
Maaseutunuoret kokoontuivat viikonloppuna perinteiseen syysparlamenttiin.
Ohjelmassa oli yhdessäolon lisäksi tiukkaa ammattiasiaa. Kun maatalouden arki etääntyy kuluttajan arjesta, tuottajakin tarvitsee enemmän esimerkiksi viestintätaitoja.
”Vanhoilla eväillä ei pärjätä”, kiteyttää maaseutunuorten asiamies Heidi Siivonen.
Ei se aika entinen palaa. Elämme globaalissa maailmassa.
Ihmisiä on paikalla ympäri Suomen, kaikista tuotantosuunnista. Moni tekee maatalouden lisäksi muitakin töitä, joten samaan muottiin tämä porukka ei hevin taivu.
Mikä maaseutunuoria yhdistää? Ainakin kova yrittäjähenki, usko tulevaan ja annos luovaa hulluutta.
”Positiivisuus ja usko tulevaan on nuorten juttu”, sanoo loimaalainen öljyhampun viljelijä Heikki Huhtanen.
”Jos viljelijä ei olisi optimisti, oltaisiin kuoltu nälkään jo kauan sitten”, jatkaa Karviassa kasvinviljelytilaa pyörittävä Juha Sarviluoma.
Turussa vieraili myös erilaisia maatalousyrittäjiä kertomassa toimintatavoistaan. Mieleen maatalousnuorille jäi esimerkiksi Karviaisten tilan lanseeraama Voima-härkäpapu.
Erikoiskasvinviljelyn mahdollisuuksiin he uskovat tulevaisuudessakin. ”Tämän päivän rikkakasvi voi olla huomisen herkku”, Huhtonen muistuttaa. Härkäpapuakin käytettiin jonkin aikaa sitten lähinnä rehuna.
Erilaiset ruokavaliot ovatkin suomalaiselle maataloudelle mahdollisuus, maaseutunuoret uskovat.
”En ymmärrä vihamielisyyttä kasvissyöjiä kohtaan. Kyse on siitä, syödäänkö kotimaista vai ei. Syöt mitä syöt, me tuotamme”, Huhtonen linjaa.
”Huoleni on, että sillä aikaa kun tuottajat käyvät tuloksetonta ja tyhmää keskustelua, hyllyt täyttyvät ulkomaisista tuotteista”, Siivonen jatkaa.
MTK:n Juha Marttilalta kysyttiin hiljattain, löytyisikö Suomesta valmiutta kannabiksen viljelyyn, jos se tulisi mahdolliseksi.
Monet maat, viimeisimpänä Kanada, ovat viime vuosina lipuneet kohti sallivampaa lainsäädäntöä. Ei suomalaisilta tuottajilta huonoja sauhuja saisi, nuoret leukailevat.
”Osaamista löytyy tällä hetkellä komeroista enemmän, mutta jos ruvettaisiin isosti tekemään, viljelijöiltä löytyy ammattitaitoa tuottaa laatua”, Huhtanen pohtii.
Pinnalla on myös brexit. Kannattaisiko Suomen seurata perässä?
”Ei se aika entinen palaa. Elämme globaalissa maailmassa”, Siivonen muistuttaa.
”Brexitissäkin on ilmassa vielä monia kysymysmerkkejä”, jatkaa maaseutunuorten puheenjohtaja Jarno Tuominen.
Vaikka mielipiteitä riittää, maaseutunuoret antavat harvemmin omia kannanottoja. Oletteko kaikessa samaa mieltä MTK:n kanssa? Ei ihan niinkään, he vastaavat.
Etusijalla on poliittisuuden sijaan yhteistyö. ”Vaikutamme enemmän järjestön sisällä”, Tuominen sanoo.
”Korrekti linja on myös poikinut paljon yhteistyötä.”
Jaksamista käsitelleissä työpajoissa tunteet nousivat osalla pintaan. Voivottelutilaisuus tämä ei kuitenkaan ole.
”Jokainen tietää, että nyt on vaikeaa. Kun se on nyt julkisesti myönnetty, se ei ole niin vaikea asia kohdata”, Tuominen sanoo.
Mikä saa kiinnostumaan maataloudesta haastavina aikoina? ”Tämä ala herättää hirveästi kiinnostusta ja kysymyksiä. Puolitututkin tulevat kyselemään”, Huhtanen sanoo.
Siivosellakin on vastaus mielessä. ”Missään muussa hommassa ei yhdisty huipputeknologia kouriin tuntuviin käytännön töihin. Ihmisten osaaminen ja tietotaito on tällä alalla ihan mieletön.”
Oikaisu 14.11.: Haastateltu loimaalainen viljelijä on Heikki Huhtanen, ei Huhtonen.
