Maatalouden EU-rahoitus vähentynyt uusimmassa neuvottelukompromississa – Suomelle tärkeä tavoite elpymispaketin pienentämisestä saattaisi näkyä maaseudun kehittämisrahojen laskuna

Sanna Marin on valmis jatkamaan neuvotteluita koko viikonlopun. "Itselläni on hyvät istumalihakset ja valvomistakin tulee siedettyä", hän kertoi perjantaina. Kuva: Zucchi Enzo / EU

EU-maiden johtajat jatkavat perjantaina alkaneita neuvottelujaan EU:n elvytyksestä ja seitsemän vuoden budjetista.

"Suomi on valmis löytämään ratkaisun", eurooppaministeri Tytti Tuppurainen (sd.) kirjoitti Twitterissä lauantaina kokouksen alettua.

Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel on tehnyt uuden kompromissiehdotuksen, jonka pohjalta neuvotteluja jatketaan. Siinä 750 miljardin euron elpymisvälineen tukien osuutta on pienennetty ja lainojen määrää lisätty. Asiasta uutisoi muun muassa EU-media Politico.

Nettomaksajille – kuten Suomelle – tärkeää on ollut, että elvytysrahoitusta ei jaettaisi avustuksina vaan lainoina. Muun muassa Ranska ja Saksa ovat kuitenkin olleet avustusten kannalla, jotta talouden nousu lähtisi Euroopassa nopeasti liikkeelle.

Uuden ehdotuksen mukaan 750 miljardista eurosta jaettaisiin jäsenmaille 450 miljardia tukina ja 300 miljardia lainoina. Komission alkuperäisen ehdotuksen mukaan suhde oli 500 miljardia tukina ja 250 miljardia lainoina.

Suomen pääministeri Sanna Marin (sd.) kertoi perjantaina, että neuvottelutavoitteena on saada avustusten osuus merkittävästi pienemmäksi, vähintään puoleen kokonaistasosta. Lauantaina julkaistu uusin kompromissi tarkoittaa siis sitä, että Suomen tavoitteita avustusmäärien laskusta on kuultu, mutta ei vielä tarpeeksi.

Suomen toinen tavoite on ollut laskea elpymisvälineen kokonaistasoa. Tähän Michel ei kuitenkaan ole tehnyt vielä muutoksia.

Michelin kompromississa maaseudun kehittämiseen laitettaisiin elpymisvälineen kautta 10 miljardia euroa aiemman 15 miljardin sijaan. Maaseuturahoitusta jaettaisiin neljän vuoden ajan jäsenmaille, jotta ne pääsevät EU:n vihreän kehityksen ohjelman (Green Deal) tavoitteisiin.

Jos maaseuturahaa jaettaisiin nykyisillä oletuksilla, viiden miljardin euron lasku tietäisi Suomelle noin 130 miljoonaa euroa vähemmän rahaa kuin aiemmissa ehdotuksissa.

Jos Suomen tavoitteet elpymisvälineen kokonaistason laskusta toteutuisivat, tiettyjen rahoituslohkojen – kuten maatalouden tai tutkimuksen ja kehityksen – rahoitus saattaisi laskea vielä enemmän.

Neuvottelulähteiden mukaan tilanne näyttää Suomen maataloustukisaantojen kannalta kuitenkin hyvältä, ja saannot pysyisivät myös nykyisellä esityksellä pitkälti ennallaan.

Ministeri Tuppurainen on kertonut, että Suomelle voitaisiin myöntää "kirjekuori", eli bonus, jolla mahdollisia maatalouden tuen alenemia voidaan paikata.

Lopulliset saannot maataloustukiin selviävät vasta sitten, kun rahoituspäätös on saatu valmiiksi.

Lue myös:

Viikonloppuna EU-johto yrittää päättää elvytyksen lisäksi viljelijöiden tuista – Marin näkee tilanteen valoisana: "Ei olla tekemässä sen kaltaisia leikkauksia kuin alun perin olisi ollut uhkakuvana"

Ministeri Tuppurainen pitää maatalousrahoituksen lisäkirjekuorta Suomelle realistisena tulevissa EU-neuvotteluissa – "Aiemmilla kierroksilla Suomi on sen saanut"