Eripuraiset EU-johtajatetsivät yhdessä kasvun avaimia
Saksan liittokanslerillaAngela Merkelillä ja Ranskan uudella presidentillä François Hollandella on hyvin erilaiset näkemykset eurokriisin ratkaisuista. Huippu-kokouksessa kaksikkokuitenkin vakuutteli toimivaa yhteistyötään. Felix Kindermann/DPA/LEHTIKUVA Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Myöhään keskiviikko-iltana Brysselissä kokoontuneilta EU-maiden päämiehiltä ei löytynyt uusia lääkkeitä akuutin talouskriisin ratkaisuun.
Toisaalta myöskään pelättyä yhteentörmäystä Saksan liittokanslerin Angela Merkelin ja Ranskan uuden vasemmistopresidentin François Hollanden ei nähty.
Lupaustensa mukaisesti Hollande esitti kokouksessa EU-maiden yhteisiä joukkolainoja. Merkel taas torjui niin sanotut eurobondit tiukasti.
Hollandin toinen vaalilupaus EU-maiden vastikään allekirjoittaman talouskurisopimuksen avaamisesta ei tiettävästi ollut esillä keskusteluissa.
”Mitään konfliktia ei ollut. Kunnioitan rouva Merkelin näkemystä, että eurobondit eivät sinänsä lisää talouskasvua, mutta mielestäni ne voivat luoda sille edellytyksiä”, Ranskan presidentti pyöritteli tiedotustilaisuudessa kokouksen jälkeen.
Kreikalle kokouksen viesti oli, että sen halutaan pysyvän eurossa, mutta säästövaatimuksiin ei ole tulossa joustoa.
Epävirallisen kokouksen varsinainen teema oli etsiä keinoja talouskasvun vauhdittamiseen.
EU-koneistossa eteneviä hankkeita ovat muun muassa Luxemburgissa sijaitsevat Euroopan investointipankin pääoman kasvattaminen ja infrastruktuurihankkeiden rahoittaminen EU:n liikkeelle laskemilla niin sanotuilla projektibondeilla.
Näistä suhteellisen pienistäkään toimista kaikki valtionpäämiehet eivät olleet samaa mieltä.
Suomea kokouksessa edustanut pääministeri Jyrki Katainen (kok.) oli kuitenkin tyytyväinen keskustelun henkeen.
”Yllätyin positiivisesti. Velkarahalla elvyttäminen ei hallinnut keskustelua, vaan enemmän puhuttiin kilpailukykyä parantavista työmarkkinauudistuksista ja sisämarkkinoiden vahvistamisesta.”
Kataisen lääke talouskasvuun on niin sanottu ”growsterity” eli menoleikkaukset yhdistettynä talouskasvua tukeviin vero- ja työmarkkinauudistuksiin.
Pääministerin mielestä EU:n pitäisi myös panna vauhtia maailmankaupan vapauttamiseen ja unionin sisäisten palvelumarkkinoiden toimivuuteen.
Markkinoilla huippukokouksen laihoihin tuloksiin petyttiin. Euron kurssi suhteessa dollariin laski alimmalle tasolleen pariin vuoteen.
Kriisitunnelmaa kuvaa, että turvallisena sijoituskohteena pidetty Saksan valtio sai keskiviikkona rahaa markkinoilta käytännössä ilmaiseksi. Vastaavasti esimerkiksi Espanjan korot ovat jatkuvassa nousussa.
Euroalueen pahin uhka on koko ajan kiihtyvä talletuspako kreikkalaisista ja espanjalaisista pankeista.
Ratkaisuksi ongelmaan on esitetty niin sanottua pankkiunionia eli sitä, että kotivaltioiden sijaan esimerkiksi Euroopan keskuspankki takaisi kaikki euroalueen pankkitalletukset. Samalla pankkien valvonta pitäisi siirtää jäsenmailta EU:n vastuulle.
EU-presidentin Herman van Rompuyn mukaan kesäkuussa pidettävässä huippukokouksessa tarkoitus käsitellä talousliiton tiivistämiseen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi juuri pankkitalletusten yhteistä takausjärjestelmää.
Katainen ei pankkiunionista innostu.
”Kuulostaa aika vieraalta, että pankkisektorin vastuita lähdettäisiin Euroopan tasolla yhdistämään. Ihan tämän päivän asia se ei ainakaan ole.”
NIKLAS HOLMBERG
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
