Pähkinäpensas kukkii Mustavuoren luonnonsuojelualueella Helsingissä. Tämän pensaan kukinta on lopuillaan. Kuva on otettu 24.5.2020. Kuva: Kari Salonen
Siitepölykausi alkaa näinä päivinä – ”Kun tuulet sattuvat sopivasti puhaltamaan, siitepöly liikkuu kaukokulkeumina pitkiäkin matkoja"
Suomessa siitepölykauden aloittaa pähkinäpensas.
Pähkinäpensaan jälkeen seuraava kukkija on leppä. Tämä kuva kukkivasta lepästä on otettu 25.4.2004. Kuva: Kari Salonen”Siitepölykausi alkaa Suomessa ihan just”, kertoo tutkimusteknikko Linnea Toiviainen Turun yliopiston siitepölytiedotuksesta.
Hän vastasi MT:n kysymykseen viime viikolla.
Meillä siitepölykauden aloittaa pähkinäpensas. Sen kukinta alkaa suotuisilla kasvupaikoilla näinä päivinä, jos vain aurinko paistaa ja lämpöasteita on riittävästi.
Suomessa pähkinäpensasta esiintyy lähinnä Lounais-Suomen ja Uudenmaan rannikkoalueilla. Vaikka ei näillä seuduilla asuisikaan, siitepölyallerginen voi huomata pähkinäpensaan kukinnan.
”Kun tuulet sattuvat sopivasti puhaltamaan, siitepöly liikkuu kaukokulkeumina pitkiäkin matkoja”, Toiviainen kertoo.
Helmikuussa Suomessa ei kukkinut yksikään pähkinäpensas. Silti pähkinäpensaan siitepölymäärät vaihtelivat vähäisistä kohtalaisiin: siitepölyn kaukokulkeumia saapui Suomeen lähes viikoittain esimerkiksi Keski-Euroopasta.
Turun yliopiston mittauksissa tämän vuoden ensimmäiset kaukokulkeumat rekisteröitiin itse asiassa jo tammikuun puolivälin tienoilla.
Siitepölytiedote ilmestyy kahdesti viikossa siitepölykauden aikana. Norkko.fi-palvelussa julkaistavan tiedotteen laatii Turun yliopiston siitepölytiedotus.
Viime perjantain päivityksessä kerrottiin, että pähkinäpensas ja leppä kukkivat Etelä-Ruotsissa. "Paikallinen kukinta Suomessa ei ole vielä alkanut."
Keskiviikkoon 16.3. ulottuvan ennusteen mukaan "maan länsiosiin Vaasan korkeudelle asti odotetaan kaukokulkeutuvan pähkinäpensaan ja lepän siitepölyä".
Suomi on pitkä maa. Niinpä siitepölykauden alkamisaika vaihtelee maan eri osissa jopa viikoilla.
Pähkinäpensaan jälkeen seuraava kukkija on leppä.
”Turussa lepän kukinta alkaa usein maaliskuun toisella viikolla, mutta Oulussa vasta huhtikuulla”, siitepölytiedotus kertoo sivuillaan.
Suomessa tavallisin siitepölyallergian aiheuttaja koivu alkaa kukkia myöhemmin keväällä.
Siitepölykauden kestoa tai eri kasvien kukinnan voimakkuutta on melko mahdotonta ennustaa aikaisin keväällä.
”Kaikki on kiinni säistä, joten siitepölykauden arviointi etukäteen on erittäin vaikeaa", Toiviainen sanoo.
Luonnonvarakeskus Luke julkaisee valtakunnallisia siemensatoennusteita männylle, kuuselle ja koivulle. Kukinta- ja siemensatoennusteet palvelevat erityisesti metsänuudistamisen päätöksentekoa ja siemenhuoltoa.
"Metsätalouden ohella koivun kukintaennusteet kiinnostavat erityisesti siitepölyallergikkoja", Luke kertoo verkkosivuillaan.
"Hedenorkkohavaintojen perusteella saadaan yleiskuva siitä, millainen koivun siitepölykevät on odotettavissa."
Tieto palvelee siitepölyallergikkojen lisäksi lääketeollisuutta ja apteekkeja tulevaan siitepölykauteen varautumisessa.
Duodecim-terveyskirjaston mukaan siitepölyallergiat yleistyvät jatkuvasti. Suomessa on yli miljoona siitepölyallergikkoa.
Nenän tukkoisuus ja vuotaminen, aivastelu sekä silmien kirvely ja vuotaminen ovat tavallisimpia siitepölyallergian oireita.
Keväällä ja alkukesästä oireita aiheuttavat lehtipuut, keskikesällä heinäkasvit ja loppukesällä pujo.
Lue lisää:
Tuulipölytteisistä suurin osa
- Suurin osa ilmassa leijuvasta siitepölystä on peräisin tuulipölytteisistä kasveista.
- Yleisimmistä allergiaa aiheuttavista kasveista tuulipölytteisiä ovat esimerkiksi pähkinä, leppä, koivu, heinät, pujo ja tuoksukki.
- Koivulla yhdessä kukinnossa eli norkossa on noin 5,6 miljoonaa siitepölyhiukkasta.
- Lähde: Turun yliopiston siitepölytiedotus
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
