Analyysi: Suomi voi olla jo jouluna Natossa, jos valmistelevat keskustelut hypätään yli ‒ eduskunta äänestää vasta aivan lopuksi

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg on Norjan entinen työväenpuoluetta edustanut pääministeri, joka näyttää nyt tietä Ruotsin ja Suomen puolustusministereille Peter Hultqvistille (sd.) ja Antti Kaikkoselle (kesk.). Stoltenbergin piti siirtyä Norjan keskuspankin pääjohtajaksi lokakuussa 2022, mutta hänen Nato-pestiään jatkettiin juuri vuodella. Kuva: Fredrik Sandberg

Ennen meillä oli Paasikiven-Kekkosen-linja. Siihen kuului oletus, että Suomi saa elellä omaa elämäänsä ja päättää maansa johtamisesta, ja Neuvostoliitto voi pönkittää haluamiaan johtajia korkeintaan rajojen takaa. Lupaus piti vuosikymmenet, mutta ei enää.

Nyt Kekkosen perintöä vaalinut keskusta antoi viikonloppuna puheenjohtajalleen luvan puoltaa Suomen Nato-jäsenyyden hakemista, jos valtiojohto sellaista lupaa tarvitsee. Se tarkoitti samalla puolueettomasta linjasta luopumista.

Joidenkin mielestä Suomi luopui linjasta jo vuonna 1992 F18-Hornet-kaupoillaan Yhdysvaltojen kanssa, EU-jäsenyyden myötä 1995 tai viimeistään vuonna 2014 asettuessaan EU:n pakoterintamaan Venäjän miehitettyä Ukrainan Krimin.

Myös puolueettomuuden käsite muuttui virallisissa yhteyksissä sotilaalliseksi liittoutumattomuudeksi jo 1990-luvun alussa. Kollega muistaa käyneensä Puolustusvoimien esikunnan Nato-osastolla jo 20 vuotta sitten.

Edes keskustalle luopuminen Kekkosen linjasta ei olekaan erään puoluekonkarin mukaan niin kivuliasta kuin moni epäilee, kun naapurin luottamus kerran on mennyt. SDP kipuilee ihan ääneen, sillä pääministeri puhuu puolustus- eikä sotilasliitosta, ja korjaa itseään, jos sanoo vahingossa väärin. Samaan aikaan kokoomus nauttii ennätyskannatuksesta.

Tie Natoon onkin melko selvä. Kansasta reilusti yli puolet kannattaa Nato-jäsenyyden hakemista, valtiojohto on tavannut Nato-maiden päättäjiä tiuhaan tahtiin viimeisen kuukauden aikana: Yhdysvallat, Kanadan, Ranskan, Saksan, Islannin, Norjan, Tanskan, Ruotsin ja Viron, muun muassa. Tapaamisilla on varmistettu, että jos Suomi hakee jäsenyyttä, se myös saa sen.

Jäsenhakemusta kiirehditään, koska naamioiden lisäksi pudonneet ovat myös silmien suomut ja kiireen syypää on sopivasti kiireisenä muualla.

Jos tähdet ovat kohdillaan, Suomesta tulee sotilasliiton 31. jäsen jo ennen joulua. Tai 32., jos Ruotsi ehtii ensin.

Mutta kuinka sinne Natoon mennään? Googlaamalla löytyy tieto, että Brysselin keskustasta busseilla 272, 471 tai pikavuorolla 12. Naton päämajahan sijaitsee Brysselin keskustan ja lentokentän välissä.

Jäseneksi sinne mennään omalla ja Nato-maiden päätöksellä. Suomessa jäsenyyden hakemisesta päättää viime kädessä Tasavallan presidentti valtioneuvoston eli hallituksen esityksestä. Tämä tapahtunee touko- ellei jo huhtikuussa.

Eduskunnalle annetaan tällä viikolla ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon päivitys Nato-jäsenyyden eri puolista. Sitä ei tarvitse puida loppuun, kun uusi, puoluejohtajista ja eduskuntaryhmien puheenjohtajista koostuva ja puhemies Matti Vanhasen (kesk.) johtama koordinaatiotyöryhmä voi ilmoittaa presidentille ja pääministerille, että Nato-jäsenyydellä on eduskunnan enemmistön tuki. Tukea ei mitata suuren salin äänestyksillä, vaan eduskuntaryhmissä vaikkapa kädennostoäänestyksin.

Tiedon jälkeen TP-Utva eli tasavallan presidentti ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta voivat sopia Nato-jäsenyyden hakemisesta.

Jäsenhalujen ilmaisu toimitetaan kirjeenä Naton päämajaan. Sieltä seuraa neuvottelukutsu ensin tehostettuun vuoropuheluun ja sen jälkeen pyrkijämaan laatimaan ja tämän jäsenyysedellytyksiä selvittävään MAP-ohjelmaan (Membership Action plan).

Suomi on Naton kumppanimaa ja kaikin puolin yhteensopiva, joten se saattaa myös hypätä suoraan jäsenyysneuvotteluihin, arvioi Hybridikeskuksen johtaja Teija Tiilikainen.

Kutsu niihin voi käydä jo kesäkuussa Naton huippukokouksessa Madridissa. Neuvotteluissa käydään läpi poliittisia ja sotilaskysymyksiä, maksuosuutta, Ahvenanmaan asemaa ynnä muuta.

Suomen neuvottelijana toimii neuvotteluvaltuuskunta, jonka asettaa presidentti ja johon kuuluu virkamiehiä useammasta ministeriöstä.

Tämä kaikki voi käydä ripeästi. Mutta jo kesän lopussa saattaa koittaa prosessin hitain vaihe: kunkin Nato-maan pitää päättää kannastaan Suomen jäsenyyteen, yleensä parlamentissaan. Tosin edes Venäjää myötäilevän Unkarin ei arvioida asettuvan poikkiteloin, koska se olisi kova isku sen omalle arvovallalle Nato-pöydissä.

"Suomi on ollut hyvä Nato-kumppani: hyvä maine, kantanut kortensa kekoon ja osallistunut kustannuksiin", Tiilikainen sanoo.

Jäsenyytemme takuumieheksi on asettunut itse Naton pääsihteeri, norjalainen Jens Stoltenberg, joka on vakuuttanut muiden myötämielisyyttä ja luvannut meille turvatakuut myös neuvottelujen ajaksi.

"Ja jos Natoon liittyy, pitää hyväksyä periaate kaikki yhden ja yksi kaikkien puolesta", Tiilikainen toteaa.

Natolla ei ole omia joukkoja, vaan jäsenmaiden sotilaista koostuva yhteinen komento- ja johtamisjärjestelmä sekä sihteeristöä. Uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta ydinaseita.

Kun Naton ja jäsenmaiden hyväksyntä on saatu, eduskunta äänestää lopuksi liittymissopimuksen hyväksymisestä.

Suomella onkin kaikki mahdollisuudet saada jäsenyys jouluun mennessä.