EU:n komissio vaatii Suomelta oudoin perustein kovaa leikkausta torjunta-aineiden käyttöön – myös suurissa maissa kytee kapina uutta asetusta vastaan
Hakkuiden yhteydessä juurikäävän torjuntaan käytetty urea lasketaan Brysselissä mukaan maatalouden torjunta-aineisiin. Komission ilmiselvää virheellistä tulkintaa on turhaan yritetty korjata.München
EU:n komissio haluaa vähentää torjunta-aineiden käytön puoleen vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Hans BlosseyEU:n komissio julkaisi kesäkuussa esityksen asetuksesta, jolla torjunta-aineiden käyttö unionin maataloustuotannossa pitäisi supistaa puoleen nykyisestä vuoteen 2030 mennessä. Esitys on osa ”pellolta pöytään” strategiaa, jolla komissio pyrkii jarruttamaan luontokatoa ja turvaamaan kestävää maataloustuotantoa Euroopassa.
Heinäkuun 19. päivä jäsenmaille toimitettiin laskentamalli, jonka perusteella maakohtaiset leikkaustavoitteet määritellään.
MT:n maa- ja metsätalousministeriöstä (MMM) saaman tiedon mukaan Suomen pitäisi annetun esityksen perusteella vähentää torjunta-aineiden käyttöä maataloudessa noin 53 prosenttia vuosikymmenen loppuun mennessä.
Esimerkiksi Saksalta vaaditaan 54 prosentin leikkausta. Saksan maatalousministeriön keskeisiin neuvonantajiin kuuluva MT:n lähde, joka ei halua nimeään julkisuuteen, ihmettelee, miten Suomen leikkaustavoite voi olla lähes yhtä korkea kuin Saksan ja vain yhdeksän prosenttiyksikköä matalampi kuin Italian. Hänen mukaansa yleinen käsitys on, että Suomessa torjunta-aineita käytetään vähemmän kuin useimmissa muissa EU-maissa.
”Luku ihmetyttää, koska Suomessa on tehty jo pitkään työtä torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi”, MTK:n vilja-asiamies Max Schulman sanoo.
Hänen mukaansa kohtuuttoman kovan tavoitteen taustalla on ”tilastollinen harha”, joka liittyy juurikäävän torjuntaan hakkuiden yhteydessä.
”Jostain syystä komissio laskee metsätaloudessa käytetyn urean osaksi maatalouden torjunta-aineiden kokonaismyyntiä. Kun tuo myyntimäärä suhteutetaan peltoalaan, se vääristää torjunta-aineiden leikkaustavoitetta aivan ratkaisevasti”, maa- ja metsätalousministeriöstä kerrotaan.
Urean osuus torjunta-aineiden kokonaismyynnistä on Suomessa noin kolme neljäsosaa. Eli varsinaisten maatalouden torjunta-aineiden, joiden vähentämiseen komission pitäisi pyrkiä, olisi Suomessa vain noin neljännes kokonaismyynnistä.
Suomessa asiantuntijat ovat alustavasti arvioineet, että ilman juurikääpää vastaan käytettyä ureaa Suomen leikkaustavoite olisi 43 prosentin luokkaa.
MMM:stä korostetaan, että varsinaisesti komissiolla ei olisi mitään syytä puuttua urean käyttöön, koska siihen ei sisälly samanlaisia riskejä kuin maatalouden kemiallisiin torjunta-aineisiin.
Suomi on MT:n tietojen mukaan yrittänyt oikaista ”ureaongelmaa” jo pitkään. Komission maatalouden pääosastolla asia on ymmärretty, mutta terveyden ja elintarviketurvallisuuden pääosastolla ei.
”Ministeriö ja komissio neuvottelevat nyt asiasta. Toivottavasti sieltä saadaan oikeampi luku”, MTK:n Schulman sanoo. Ministeriössä ei olla erityisen toiveikkaita, koska Suomi on ”tässä asiassa aika yksin”.
Poliittinen paine torjunta-aineiden käytön vähentämiseksi on kova sekä komissiossa että EU:n parlamentissa. Jäsenmaiden muodostamassa neuvostossa vastustus kuitenkin kasvaa. MT:n tietojen mukaan nykyinen puheenjohtajamaa Tšekki on työntämässä hankalaa asiaa suosiolla Ruotsille, joka on seuraava puheenjohtajamaa.
Max Schulmanin mielestä maataloustuotantoa vääjäämättä vähentävän asetuksen runnominen nykyisessä tilanteessa ”ei osoita kovin hyvää pelisilmää”.
Suomella on oma erityinen ongelmansa torjunta-aineiden kanssa, mutta sinänsä rajoitukset ja erityisesti niiden ajoitus herättävät närää myös muualla.
”Eurooppa on rajoittamassa ruuan tuotantoa samaan aikaan, kun muualla aidosti tarvittaisiin sitä lisää”, hän moittii.
”Meillä ei edelleenkään edes ole riittävästi hyväksyttyjä biologisia torjunta-aineita, joilla kemialliset voidaan korvata. Tästä on puhuttu komissiolle jo vuosia”, Schulman jatkaa.
Suomella on oma erityinen ongelmansa torjunta-aineiden kanssa, mutta sinänsä rajoitukset ja erityisesti niiden ajoitus herättävät närää myös muualla. Saksalaiset viljelijät osoittivat kuluvan viikon maanantain Bonnissa mieltä torjunta-aineasetusta vastaan.
”Jos komission ehdotukset toteutuvat, koko Euroopassa ajaudutaan huoltovarmuuskriisiin”, Saksan tuottajajärjestön puheenjohtaja Joachim Rukwied varoitti muutama päivä sitten Handelsblatt-lehdessä.
Myös Italiassa, missä torjunta-aineiden käyttöä pitäisi komission mielestä leikata 62 prosenttia, vastarinta on voimakasta. Sen odotetaan jopa vaikuttavan 25. syyskuuta pidettävien parlamenttivaalien tulokseen.
Ranskan presidentin Emmanuel Macronin tiedetään suhtautuvan hyvin varauksellisesti ”pellolta pöytään” -strtategiaan, joka vähentää maataloustuotantoa. Strategia ei hänen mielestään enää sovi tilanteeseen, jossa Ukrainan sota kärjistää globaalia ruokakriisiä.
Jäsenmailla on vastassaan koko vihreän kehityksen ohjelmasta vastaava komission vaikutusvaltainen varapuheenjohtaja Frans Timmermans. Hänen mielestään ilmasto- ja luontokatotavoitteista ei pitäisi Ukrainan sodan varjolla missään tapauksessa tinkiä. EU-parlamentin vihreät tukevat Timmermansia.
Lue lisää:
Komissio tiukkana: Kemiallisten torjunta-aineiden käyttö puolitettava vuoteen 2030 mennessä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
