Lintujärjestö vastustaa MTK:n esittämää laulujoutsenen metsästystä
Laulujoutsenet kerääntyvät ruokailemaan pelloille keväästä alkaen. Uudet nurmet ovat joutsenten herkkua. Markku Vuorikari Kuva: Viestilehtien arkisto”Laulujoutsen on EU:n lintudirektiivin suojelema laji, jota mikään jäsenmaa yksin ei voi muuttaa metsästettäväksi”, BirdLife Suomen vs. suojelu- ja tutkimusjohtaja Tero Toivanen sanoo.
Toivasen mielestä laulujoutsenen metsästämiseen ei ole tarvetta. Satovahinkoasiat pitää ratkaista muulla tavoin.
Laulujoutsenen vaikutuksista uhanalaistuvaan metsähanhikantaan ei Toivasen mukaan ole näyttöä.
”Laulujoutsen on Suomen kansallislintu. Yleinen mielipide on selkeästi sen metsästämistä vastaan”, Toivanen muistuttaa.
BirdLife Suomi on nimennyt laulujoutsenen vuoden 2014 vuoden linnuksi. Viimeksi laji oli järjestön vuoden lintu kymmenen vuotta sitten.
Vuonna 2004 järjestö arvioi, että Suomessa pesii 4 600–6 000 laulujoutsenparia.
Tänä vuonna parimäärää yritetään arvioida jälleen. Nyt lintuharrastajat lähtevät laskemaan joutsenia 10 000 parin ennakkokäsityksen pohjalta.
Se tiedetään, että laji pesii nykyään koko Suomessa pohjoisimmasta Lapista etelärannikolle ja Ahvenanmaalle.
Laulujoutsen on alkanut levittäytyä soilta ja syrjäisiltä metsälammilta merenlahdille ja karuille selkävesille. Poikueessa on tavallisesti 4–5 poikasta, suurimmissa pesueissa on ollut jopa 11 poikasta.
Laulujoutsen on sukukypsä neljä-viisivuotiaana. Pesimättömiä joutsenia Suomessa majailee kymmeniä tuhansia. Nämä linnut kerääntyvät nurmille ja viljapelloille koko kesän ajan.
Syysmuutolla meille saapuu joutsenia myös Venäjältä. Kahtena edellisenä syksynä järjestetyssä joutsenbongauksessa on Suomessa laskettu olleen 60 000–70 000 laulujoutsenta.
Näin suuri lintumäärä aiheuttaa suuria vahinkoja viljelyksillä. Juuri siitä haitasta MTK:n ympäristöjohtaja Liisa Pietola kirjoitti maanantain Helsingin Sanomien yleisönosastoon.
Pietolan mukaan rauhoitettujen joutsenten massaesiintymät, kasvustojen syöminen ja ulostaminen ovat monelle viljelijälle kohtuuton haitta.
”Kyse ei ole vain rahasta ja elinkeinosta vaan myös hygieniasta – etenkin pelloilla, jotka on tarkoitettu ruuantuotantoon eikä lintujen laiduntamiseen viljelijän kustannuksella”, Pietola muistutti.
Laulujoutsenkannan kasvuvauhti on ollut keskimäärin 11,5 prosenttia vuodessa, monin paikoin Etelä- ja Keski-Suomessa huomattavasti nopeampaakin.
Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistys raportoi vuosikasvuksi noin 30 prosenttia vuosina 1980–1990.
Vuonna 2006 BirdLife Suomen suojelu- ja tutkimusjohtaja Teemu Lehtiniemi ennakoi vuoden 2010 minimikannaksi lähentelevän 9 000 paria. Vuonna 2020 parimäärä olisi 26 000, vuonna 2030 teoriassa jo lähes 80 000.
Todennäköisesti kannan kasvuvauhti luontaisesti hidastuu. Hyviä pesimäpaikkoja ei riitä loputtomasti. Talvehtimisalueiden ruokavaratkaan eivät ole rajattomat.
Suomen riistakeskuksella ei ole laulujoutsenen metsästämiseen selkeää kantaa, lomalta tavoitettu johtaja Reijo Orava toteaa.
Metsästäjät ovat huolissaan joutsenen mahdollisesta elinaluekilpailusta metsähanhen ja muiden vesilintulajien kanssa. Kiistattomia tutkimustuloksia asiasta ei ole, lisäselvityksiä tarvitaan.
”Ympäristöhallinnon tehtävä on ratkaista poikkeusluvat, jos viljelijät lähtevät niitä kyselemään”, Orava sanoo.
Lomailevasta ympäristöministeriöstä ei eilen löytynyt ketään, kuka olisi kertonut, miten viljelijöiden poikkeuslupahakemukset mahdollisesti ratkaistaisiin.
Luvattomasti tapetun laulujoutsenen ohjearvoksi ympäristöhallinto on määrittänyt 2 018 euroa. Huomattavasti harvinaisemman kyhmyjoutsenen ohjearvo on 589 euroa.
REIJO VESTERINEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
