Ei enää katolle harjan kanssa – uusi nuohoustapa kiskoo noet alakautta

Harja alakautta hormiin, imu päälle ja pyöritystä perään. Lempääläläinen Jaakko Pihlaja halusi kokeilla uutta nuohousmentelmää. Kuva: Rami Marjamäki

Savupiiput on iät ajat nuohottu piipun suusta alas pudotettavalla teräsharjalla. On toinenkin tapa. Koetellun kattonuohouksen haastajaksi on noussut tehonuohoukseksi kutsuttu menetelmä. Siinä noenpoisto hormeista tehdään alakautta ja koneellisesti samaan tyyliin millä ilmastointikanavia puhdistetaan.

Valkeakoskelainen nuohooja Markus Riihimäki tutustui koneellisesti tehtävään nuohoukseen pari vuotta sitten netissä. Alkuun hän puhdisti koneharjalla tulisijoja. Tehokkaalta vaikuttaneen menetelmän laajentaminen myös piippuihin alkoi kiinnostaa. Riihimäki kouluttautui hormien konenuohoukseen Tukholmassa, missä menetelmä on melko yleisesti käytössä. Vuoden alusta asti karttuneet kokemukset toistaiseksi melko harvinaisesta nuohoamistavasta ovat olleet rohkaisevia.

”Nuohoaminen on turvallisempaa kun ei tarvitse kiivetä nuohousvälineiden kanssa katolle. Noki puhdistuu piipusta joka kulmasta ja joka asennosta, eikä tapa rasita hormia”, Riihimäki sanoo.

Hormiin mennään tulisijan tasolta nuohouskanavan, horminpohjaluukun tai irrotetun savuputken kautta. Alkajaisiksi piippuun työnnetään nailonlangasta valmistettu pyörivä nuohousharja. Harjaan kiinnitetään taipuisasta komposiittimateriaalista valmistettu pyöritystanko, jonka jälkeen aukko tukitaan ilmatiiviillä vaahtomuovitulpalla. Läpiviennissä on letkuliitäntä alipaineimurille.

Kun valmistelut on tehty, hormiin tehdään alipaine imurilla ja harjaa aletaan pyörittää akkuporakoneella.

”Pyörivää harjaa työnnetään ylöspäin hormissa ja siihen lisätään jatkospaloja niin paljon, että harja tulee lopulta ulos piipun suusta”.

Alaspäin vedettäessä harjan pyörimissuunta käännetään. Irtoava noki jää imaistaan talteen imurilla, jota pyörittää 1,2 kilowatin moottori. Se imee 190 kuutiometriä tunnissa ja se tuottaa 24 kilopascalin alipaineen. Puhallusilma suodatetaan Hepa 13-suodattimen läpi ulos.

”Nokea ei tule sisätiloihin, sillä imurin suodatus on riittävä jopa asbestitöihin”.

Riihimäen mukaan alakauttanuohous kehitettiin alun alkaen Iso-Britanniassa.

”Sen ymmärtää, kun katsoo miten vaikeasti nuohottavia sikäläisten rakennusten piiput ovat”.

Riihimäki uskoo, että tehonuohous yleistyy perinteisen yläkautta tehtävän nuohouksen rinnalla myös Suomessa, jossa liukkaus varsinkin talviaikana on nuohoamisen työturvallisuutta vaikeuttava tekijä.

Katolle kiipeämisen tarvetta tehonuohous ei kokonaan poista, piipun kunto tarkastetaan joka tapauksessa myös yläkautta.

Palaute asiakkailta on ollut rohkaisevaa, vaikka menetelmä on toistaiseksi lähes tuntematon.

”Moni on sanonut, että tehdään nuohous myös jatkossa alakautta. Myös itse tykkään tehdä työt tällä tavalla”, Riihimäki sanoo.

Otsikkoa muutettu 16.7. kello 17.20. Lisätty ”harjan kanssa” ja lisätty tekstiin kappale ”Katolle kiipeämisen tarvetta tehonuohous ei kokonaan poista, piipun kunto tarkastetaan joka tapauksessa myös yläkautta”.