MT-kysely: Tyytyväisyys Yleen on nousussa – tietoa säästöistä odotetaan tällä viikolla
Tyytyväisyys Yleisradion palveluihin on kesäkuun kyselyssä MT:n kyselyhistorian korkein. Nousua on niin kaupungeissa kuin maaseudullakin.Noin kolme viidestä (59 prosenttia) suomalaisesta kokee MT-kyselyssä saavansa Yle-verolle riittävästi vastinetta. Eri mieltä kertoo olevansa 32 prosenttia kansasta. Viime vuoden elokuuhun verrattuna tyytyväisten osuus nousi kuusi, ja tyytymättömien laski seitsemän prosenttiyksikköä.
Tulos on MT:n tekemien kyselyjen historian paras. Asiasta on kysytty vuodesta 2019 alkaen.
Aiemmissa kyselyissä Yleen on näkynyt tyytymättömyyttä etenkin maaseudulla. Heikoimmillaan tyytyväisiä Yleen oli viime vuoden helmikuussa vain 30 prosenttia maaseutukuntien asukkaista. Nyt tyytyväisten osuus on heidän osaltaan 21 prosenttiyksikköä korkeampi.
Kuntatyypistä riippumatta yli puolet vastaajista koki saavansa Ylen palveluista rahoilleen vastinetta. Pääkaupunkiseudulla ja kaupungeissa Yleen ollaan kuitenkin edelleen selvästi tyytyväisempiä kuin taajaan asutuissa ja maaseutumaisissa kunnissa.
Ylen hallintoneuvoston puheenjohtaja Sinuhe Wallinheimo (kok.) uskoo tuloksen kertovan siitä, että valittu strategia on ollut oikea.
”Alueelliseen kattavuuteen on panostettu, ehkä sekin nyt näkyy”, hän uskoo.
Wallinheimo nostaa esille vastikään tehdyn Reuters-instituutin tutkimuksen, jonka mukaan luottamus mediaan on Suomessa maailman kärkeä. Yle oli medioista Suomen luotetuin.
”On sitten kyse Ylestä tai yleisesti meidän median laadusta, niin nämä ovat valtavan hyviä tuloksia”, hän sanoo.
”Yhteiskunnassa on ollut tietynlaista tyytymättömyyttä ja jakautuneisuutta ilmassa. Kyllä Yle yrittää olla tällainen yhdistävä tekijä. Koetetaan pitää kaikki suomalaiset samalla viivalla.”
Ylellä on ensi vuonna käytännössä varmasti edessä säästökuuri. Parlamentaarinen työryhmä on selvittänyt Ylen rahoitusta, ja mediatietojen mukaan seuraavan neljän vuoden aikana haettaisiin noin 200 miljoonan euron säästöä.
Työryhmälle on annettu aikaa kesäkuun loppuun.
Wallinheimo ei itse istu työryhmässä. Hän uskoo säästöjä tulevan, mutta Ylen selviävän niistä.
”Kyllä Yle tekee kaikkensa että vaikka sopeutusta tulee, niin meitä pidetään luotettavana ja Yle-verolle tulee vastinetta”, hän lupaa.
Myös maakunnissa?
”Kyllä, myös maakunnissa, juuri näin.”
Alueellisesti tyytyväisyys Yleen vaihteli 61–65 prosentin välillä. Poikkeuksen muodosti Länsi-Suomi, eli Keski-Suomen, Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Pirkanmaan ja Satakunnan kattava alue.
Siellä rahoilleen vastinetta koki saavansa 48 prosenttia, kun taas ”ei”-vastauksen antoi 42 prosenttia.
Selvin ero suomalaisten Yle-tyytyväisyydessä löytyy kuitenkin puoluekannasta.
Kielteisimmin yleisradioon suhtautuvat perussuomalaisten kannattajat, joista vain 22 prosenttia uskoo saavansa Ylen palveluista vastetta verolle. Päinvastaista mieltä on heistä peräti 70 prosenttia.
”Jotain muuta” puoluetta äänestävistä tyytyväisiä oli 45 prosenttia, ja tyytymättömiä 52 prosenttia. Ryhmään kuuluvat Liike Nytin ja eduskunnan ulkopuolisten liikkeiden kannattajat.
Nämä olivat koko kyselyn ainoat kaksi ryhmää, joista useampi oli Yleen tyytymätön kuin tyytyväinen.
Kolmanneksi tyytymättömimpiä puoluekannan mukaan olivat kokoomuksen kannattajat, joista tyytymättömiä oli 37 prosenttia ja tyytyväisiä 52 prosenttia.
Tyytyväisimpiä olivat RKP:n kannattajat, joista 90 prosenttia koki saavansa veroeuroilleen vastetta. Perässä seurasivat vasemmistoliiton (83 prosenttia tyytyväisiä) ja vihreiden kannattajat (81 prosenttia tyytyväisiä).
Kyselyn toteutti MT:n tilauksesta Kantar Agri. Siihen vastasi 14.–19. kesäkuuta yhteensä 1 036 henkilöä. Tulos on painotettu vastaamaan Manner-Suomen aikuisväestöä. Koko otannan osalta virhemarginaali on kolme prosenttiyksikköä suuntaansa. Osaotosten tulokset ovat suuntaa-antavia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat









