Maailman suurin kauppa-alue voi syntyä jo lähipäivinä – Mercosur-sopu voi uhata EU:n ruokaturvallisuutta ja maatalouden kilpailukykyä

EU:hun nyt tuodusta naudanlihasta jo noin 80 prosenttia tulee Mercosur-maista. Siipikarjasta vastaava osuus on 70 prosenttia. Kuva on Paranán osavaltiosta Brasiliasta. Kuva: Tuulikki Viilo

EU:n ja Mercosur-maiden 20 vuotta kestäneitä kauppaneuvotteluita yritetään viedä päätökseen tällä viikolla, kun korkean tason keskusteluja käydään tänään keskiviikkona ja huomenna torstaina Brysselissä.

Toteutuessaan EU muodostaisi maailman suurimman kauppa-alueen Argentiinan, Brasilian, Paraguayn, Uruguayn sekä Venezuelan kanssa. Asiasta neuvottelevat Mercosur-maiden ministerit sekä EU:sta kauppakomissaari Cecilia Malmström, Suomen komissaari Jyrki Katainen ja maatalouskomissaari Phil Hogan.

Eri medialähteiden mukaan mahdollisuudet sovun löytämiseksi lähipäivinä ovat ”50–50”.

EU:n ja Mercosur-­maiden kauppa­sopimuksesta löytyy kuitenkin useita kipukohtia, suurimpana maatalous.

Mercosur-maat ovat suuria maatalous- ja erityisesti naudanlihantuottajia. Kun tuontikiintiöitä kasvatetaan, EU:hun saa tuoda aiempaa enemmän esimerkiksi naudanlihaa. Sen pelätään horjuttavan eurooppalaista naudanlihantuotantoa, heikentävän paikallisia laatu­standardeja ja maatalouden kannattavuutta.

Erityisesti naudanlihan EU-tuottajamaat, kuten Irlanti ja Ranska ovat vaatineet, ettei komissio saisi antaa liikaa myönnytyksiä naudanlihan kiintiöissä.

Tuontikiintiöiden kasvua suurempi ongelma on kauppasopimuksen yhteisvaikutus muiden Eurooppaa koettelevien markkinahäiriöiden kanssa, MTK:n johtaja Juha Ruippo sanoo.

”Naudanlihaa tuodaan jo nyt Mercosur-maista EU:n alueelle suuria määriä: 180 miljoonaa kiloa vuodessa.”

”Ongelma ei ole lisäkiintiö, vaan se, mitä maat saisivat tuoda ja miten tuontikiintiötä hallitaan. Markkinaepävarmuutta lisäävät kulutuksen taantuminen, afrikkalainen sikarutto, mahdollinen brexit ja muut kauppaneuvottelut maatalousviejämaiden kanssa. Markkinakriisin hoitoon EU:n maatalousbudjetissa ei ole joustovaroja”, Ruippo sanoo.

Kauppasopimus altistaisi EU:n kuluttajat tuotteille, joilla on alhaisemmat ruokaturvallisuusvaatimukset kuin unionissa, MTK muistuttaa. Kipukohtia Etelä-Amerikan lihantuotannossa ovat muun muassa torjunta-aineiden, hormonien ja lääkkeiden runsas käyttö sekä ruuan heikko jäljitettävyys.

Brasilialaiset liha-alan yritykset ovat jääneet kiinni useissa skandaaleissa, joissa pilaantunutta lihaa on viety maasta ulos väärennetyillä dokumenteilla.

”Mercosur-maat eivät pysty tarjoamaan samanlaista lihantuotannon jäljitettävyyttä, mitä EU-viljelijöiltä edellytetään. Toistuvat brasilialaista lihaa koskevat skandaalit osoittavat, että Etelä-Amerikan tuotantotapa ja tuotteiden jäljitettävyys ovat kaukana EU:n normeista.”

Kauppasopimuksen puolustajien mielestä toteutunut sopimus nostaisi EU:n painoarvoa maailmankaupassa. Sovun myötä markkinat avautuisivat muun muassa autoille, niiden osille, meriteollisuudelle ja maataloudessa mahdollisesti myös maitotuotteille.

”Uudet turvallisuusstandardit ruualle eivät ole verrattavissa autojen osien kanssa”, Ruippo kuitenkin muistuttaa.

Mercosur-tuonnin lisäämistä on pidetty arveluttavana myös ilmastopolitiikan näkökulmasta, sillä sopimus voisi hävittää sademetsää karjankasvatuksen alta.

Muun muassa Ranskan presidentti Emmanuel Macron on sanonut Brasilialle, että sen on sitouduttava ilmastotavoitteisiin, mikäli maa haluaa Mercosur-sopimuksen maaliin. Ranskalle naudanlihan lisäksi herkkiä tuotteita ovat etanoli ja sokeri.

EU-parlamentin luoma paine voi vielä muuttaa tilannetta, koska neuvottelutulos pitää tuoda lopulta parlamentin käsittelyyn. Parlamentti tuskin hyväksyy sopua, joka ei ota huomioon ilmasto­kysymyksiä.

22 europarlamentaarikkoa vaati aiemmin keväällä EU:ta keskeyttämään kauppaneuvottelut Mercosur-maiden kanssa, sillä Brasilian presidentti Jair Bolsonaro esitti metsien hakkuiden lisäämistä.

”Bolsonaro ajaa vapaakauppaa, jossa teollisuuden edut ajavat täysin ilmastonsuojelun, ympäristön ja ihmisten ohi. Tätä ei voi hyväksyä. Kauppa ei ole ’vain kauppaa’, vaan keino vaikuttaa yhteiskuntaan. Markkinoita ei voi avata hinnalla millä hyvänsä, eikä EU saa tinkiä periaatteistaan”, meppi Heidi Hautala (vihr.) kirjelmöi komissiolle.