Kuntien talous ahtaammalla kuin koskaan
Kuntien veroprosentti voi tällä vuosikymmenellä nousta jopa 30:een, jos rakenteellisia muutoksia ei tehdä. Jo nyt joillain kunnilla on paineita nostaa veroa 24–25 prosenttiin, Kuntaliitossa arvioidaan. Samalla kuntien väliset erot suurentuvat.
Kuva: Kari SalonenKuntien valtionosuuksien leikkaukset, tehtävien lisääminen, palvelujen kysynnän kasvu sekä taantuma ovat ajaneet kuntatalouden historiallisen ahtaalle, Kuntaliiton varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen sanoo.
”Tänä vuonna kunnat ovat korottaneet verojaan 400 miljoonaa euroa ja ensi vuonna on odotettavissa samanlainen korotus.”
156 kuntaa korotti vuodenvaihteessa verojaan. Kovin veroprosentti on Kiteellä, 22,5 prosenttia ja alhaisin Kauniaisissa, 16,5 prosenttia.
”Jatkossa kuntien erot vain kasvavat. Hankalin tilanne on rakennemuutosalueilla, joista työikäiset muuttavat pois.”
Valtiovarainministeriön laskelmien mukaan kalleimmat kuntaverot voivat kohota jopa 27–29 prosenttiin ja uusi haamuraja on 30 prosenttia. Vielä 1970-luvulla verot pyörivät 15 prosentin tuntumassa.
Valtion sopeutustoimien suhde säästöjen ja veronkorotusten välillä ei ole suinkaan 50/50 niin kuin valtio on antanut ymmärtää, vaan säästöjä on tehty 25 prosenttia ja veroja korotettu 75 prosenttia, Kietäväinen arvioi.
Ero johtuu siitä, että valtio on tehnyt alijäämänsä paikkaamiseksi säästöjä kuntien valtionosuuksista ja kunnat ovat perineet vastaavan rahamäärän korottamalla kuntalaisten veroja.
Taloustieteilijät arvioivat yleensä, että säästöjen haittavaikutukset talouteen ovat pienemmät kuin veronkorotusten.
Kuntaliitto on varsin huolissaan kuntien eriarvoisuudesta. Jo 3000 euron kuukausipalkalla Kauniaisissa jää käteen 1 900 euroa vuodessa enemmän kuin Kiteellä.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
