Hintansa väärti
Ruuan hinnannousu on taas päätynyt useiden tiedotusvälineiden otsikoihin. Parin viime vuoden aikana ruoka on kallistunut noin tuplavauhtia yleiseen hintakehitykseen verrattuna.
Tilastokeskuksen mukaan ruuan hinta kuluttajille nousi viime vuonna 5,2 prosenttia ja toissa vuonna 6,3 prosenttia. Kauhistelun sijaan kannattaa perehtyä kehityksen syihin. Niiden perusteella hintojen nousu olisi voinut olla nopeampaakin.
Koko ruokaketjua on rasittanut raju kustannusten nousu. Tämä on koskenut muun muassa
energiaa, palkkoja sekä panosteollisuuden raaka-aineita. Sekä ruuan että tuotantopanosten hintoihin on vaikuttanut myös sijoittajien spekulointi ruuan riittävyydellä.
Osa ruuan kallistumisesta on kysyntälähtöistä. Ruuan kulutus maailmalla kasvaa, mikä on jo vähentänyt markkinoilla liikkuvia halpaeriä. Tämä on auttanut esimerkiksi lihamarkkinoiden tervehtymistä.
Yleinen tulojen nousu on saanut kuluttajat valitsemaan entistä jalostetumpia ja siten myös kalliimpia tuotteita. Kasvava kysyntä on helpottanut kauppaa pitämään katteensa kunnossa ja esimerkiksi voi- ja kananmunapulan seurauksena lihottamaankin sitä tuntuvasti.
Maatalouden ongelma on ollut kustannusten ja hintojen hidas siirtyminen tuottajahintoihin. Vaikka ruuan kallistuminen jo huolestuttaa kuluttajia, ei tuottajien ahdinko ole helpottanut.
Suomalaisten tuloihin suhteutettuna ruuan hinta ei lähentele vielä kipurajaa. Ruuan raaka-aineet ovat joka tapauksessa edelleen halpoja.
Kaupan hyllyissä seuraava hinnankorotus nähdään parin viikon päästä, kun Valio nostaa Kilpailuviraston painostuksesta perusmaitojensa tukkuhintaa 30 prosentilla. Vaikutusta kuluttajahintoihin ei vielä tiedetä, mutta tuskin ne vielä korotuksenkaan jälkeen yltävät pullotetun veden tasolle.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
