Professori moittii Kreikan tukipakettia pulmien siirrosta
Kreikalle ollaan neuvottelemassa kolmatta tukipakettia, jonka suuruus on noin 86 miljardia euroa.
Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professorin Vesa Kanniaisen mukaan Kreikan tilanteessa olennaisin kysymys on, ratkaiseeko kolmas tukipaketti kansantalouden ongelmat ja saako se kansantalouden nousuun.
”Tässä siirretään vaikeuksia ja ongelmia eteenpäin. Näin se ikävä, raaka arvio kyllä on”, Kanniainen kertoo.
Kanniaisen mukaan Kreikan perustavanlaatuisiin ongelmiin ei tukipaketilla puututa.
”Hintasuhteet ovat väärät. Kreikalta puuttuu se tärkein instrumentti eli valuuttakurssin käyttäminen, oman valuuttakurssin devalvointi. Se puuttuu, koska maa on eurossa. Ilman omaa valuuttaa on vaikea nähdä, että Kreikka lähtisi nousuun.”
Kanniaisen mukaan Kreikan tilanne vaatisi myös velkojen leikkaamista puolella eli noin 150 miljardilla eurolla, pysyi Kreikka eurossa tai ei.
”Nyt sovituilla toimenpiteillä kansantalous ei lähde lentoon.”
Jos Kreikka siirtyisi euron ulkopuolelle, sen velkojen arvo kasvaisi Kanniaisen mukaan voimakkaasti.
Silloinkin tarvittaisiin leikkausta.
Taloustilanne tuskin innostaa paikallisia yrityksiä innovoimaan ja investoimaan.
Myöskään turismi ei ole kasvuala, eikä Kreikkaan siirry näillä hinnoilla ulkomaisia yrityksiä. Todennäköisenä Kanniainen pitääkin neljättä tukipakettia.
Kreikan tilannetta hän pitää Saksan Angela Merkelin ja Ranskan François Hollanden omana pelinä.
”Heidän intresseissään ei ole niinkään katsoa talouden tosiasioita, vaan jäädä historiaan poliitikkoina, jotka säilyttivät euron yhtenäisyyden hinnalla millä hyvällä.”
Heille olisi Kanniaisen mukaan häpeätahra, jos rahaliitto lähtisi hajoamaan tai siitä eroaisi jokin jäsenmaa.
Kreikka maksoi maanantaina 4,2 miljardin euron velkansa Euroopan keskuspankille EKP:lle ja noin kahden miljardin euron velat Kansainväliselle valuuttarahastolle IMF:lle.
Lainansa maa maksoi yli seitsemän miljardin siltarahoituksella, joka tulee EU:n budjettiin sidotusta rahastosta.
Maanantaina pankit avasivat ovensa, mutta käteisnostoja ja pääoman liikkumista koskevat rajoitukset pysyvät pääasiassa ennallaan. Perjantaista alkaen kreikkalaiset voivat kuitenkin nostaa 420 euron viikoittaisen kiintiön yhdellä kertaa.
Nostorajoitukset eivät koske turisteja.
”Pahin kolmen viikon jakso on ohitse, ja poikkeusolot ovat tässä mielessä normalisoitumassa”, Suomen Ateenan-suurlähettiläs Pauli Mäkelä sanoo.
Myös eläkevakuutusyhtiö Ilmarinen uutisoi alkuviikosta saavansa heinäkuun eläkkeet maksuun.
Eläkkeiden siirtyminen kreikkalaistileille kestää yhtiön arviolta noin viikon.
Kreikan osakemarkkinat pysyvät yhä suljettuina.
Kreikan parlamentin on määrä äänestää keskiviikkona maan tukiohjelman ehtoina olevien lakiuudistusten toisesta osuudesta. Kreikkalaismediassa on ennakoitu, että pääministeri Alexis Tsipras joutuu eroamaan, mikäli hän menettää äänestyksessä lisää kannatusta parlamentissa.
Tsiprasin koalitiolla on parlamentissa 162 paikkaa, mutta viime keskiviikon äänestyksessä vain 123 parlamenttiedustajaa tuki uutta tukiohjelmaa ja sen ehtoja. Vähemmistöhallitus tarvitsisi pystyssä pysyäkseen vähintään 120 edustajan tuen.
Silja Eisto
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
