Katso kartasta, vietätkö aikaa punkkialueilla – borrelioosi tarttuu vuosittain tuhansiin suomalaisiin

Suomessa elää kaksi ihmiselle vaarallista punkkilajia: puutiainen ja Siperian puutiainen eli taigapunkki. Kuva: Jukka Pasonen

Punkkien eli puutiaisten ai­heut­tama tautiriski on syytä ottaa tosissaan.

Viime vuonna Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tartuntatautirekisteriin ilmoitettiin 2 318 borrelialöydöstä. Määrä on kasvanut huomattavasti vuodesta 2016, jolloin löydöksiä kirjattiin 1 933. Viime vuoden tapauksista vajaa kolmannes todettiin Ahvenanmaalla.

Johtava asiantuntija Jussi Sane THL:n Infektiotautien torjunta ja rokotukset -yksiköstä kertoo, ettei tartuntatautirekisteri kerro koko tilannetta, sillä sinne kirjataan vain laboratorioiden ilmoittamat löydökset, jotka edustavat yleensä borrelioosin myöhäismuotoja.

Niiden lisäksi julkisen puolen terveydenhuollossa lääkärit totesivat viime vuonna 3 336 borreliatartuntaa.

Diagnosointi tapahtuu yleensä rengasmaisen ihottuman perusteella.

Lääketieteen lisensiaatti Eeva Feuth arvioi 2017 valmistuneessa väitöstutkimuksessaan, että borreliatartuntoja todetaan julkisella puolella 6 000–7 000 vuodessa. Arviosta puuttuvat yksityisten lääkäri­asemien diagnosoimat tapaukset.

Feuthin mukaan myöhäisvaiheen borreliatartuntojen vuosittainen ilmaantuvuus on lähes viisinkertaistunut kahdessa vuosikymmenessä.

Borrelioosin yleistymiseen on useita syitä.

”Osin kasvu selittynee puutiaisten määrän kasvulla ja aktiivisuuskauden pitenemisellä, mutta myös lisääntynyt tietoisuus ja diagnostiikka vaikuttavat asiaan”, kertoo Jussi Sane.

Valtaosa borrelioosin saaneista voidaan hoitaa antibiooteilla. Taudin itämisaika punkinpuremasta ensioireisiin on 3–30 vuorokautta.

Noin puolella tartunnan saaneista pureman alueelle kehittyy punoittava, laajeneva ihottuma.

Hoitamattomana borrelioosi voi johtaa monenlaisiin oireisiin ihossa, hermostossa, nivelissä ja sydämessä.

Punkit välittävät myös puutiaisaivokuume TBE:tä, johon ei ole hoitoa. Sen sijaan sitä vastaan voi rokottautua. Viime vuonna laboratoriot ilmoittivat tartuntatautirekisteriin ennätysmäärän TBE-tartuntoja, 82 kappaletta.

Ensimmäiset oireet ilmenevät flunssan kaltaisina oireina, kuumeena ja yleisenä sairauden tunteena.

Korkeintaan 30 prosenttia ensivaiheen oireisiin sairastuneista saa varsinaisen aivo­tulehduksen.

Puutiainen on levittäytynyt pohjoiseen suhteellisen hitaasti.

Puutiaisprojektissa toimiva yliopistonlehtori Tero Klemola Turun yliopiston biologian laitokselta kertoo, että 1950-luvun lopulla punkkiraja kulki Oulun eteläpuolelta Joensuuhun.

Nykyään raja menee napapiirillä, mutta Lapissa punkit ovat harvinaisia Perämeren rannikkoa lukuun ottamatta.

Klemolan mukaan borrelia­bakteeria kantaa noin joka viides puutiainen. Tautia kantavien osuus kannasta on ainakin paikoitellen lisääntynyt.

Suojautumiskeinot ovat vanhat tutut: lahkeet sukkien tai saappaiden sisään, pitkähihaiset paidat ja mahdollinen punkkikarkote.

Tärkein on kattava punkkisyyni iltaisin. Mitä vähemmän aikaa punkki ehtii olla kiinnittyneenä, sen pienempi on riski saada borrelioosi.

Myös koirat voivat sairastua siihen.

”Mökkiläinen varmasti huomaa, jos hänen mökillään on paljon punkkeja. Onneksi Suomessa on vielä paljon alueita joissa punkki on harvinainen”, Klemola toteaa.

Puutiaisia levittävät käytännössä kaikki luonnonvaraiset nisäkkäät sekä maassa pomppivat linnut, kuten rastaat.

”Omalla mökillä kannattaa pitää ruohikko lyhyenä ja vähentää varjostusta mahdollisuuksien mukaan, jolloin pienilmasto on kuivempaa. Puutiaiset eivät viihdy kuivassa”, Klemola vinkkaa.