Pyhtään kunta luottaa markkinoiden viisauteen
- Pyhtään kunta käyttää 5,4 miljoonaa euroa eli kolmasosan budjetistaan palveluostoihin ja on Suomen ulkoistetuin kunta.
- Hallintojohtaja Tommi Koskinen kertoo, että sote-palvelujen ulkoistus Attendolle piti kulut kurissa, mutta palvelu huononi siirtyessä julkiselle.
- Uusi hankintalaki rajoittaa sidosyksikköjen käyttöä ja pakottaa kunnan arvioimaan Sarastian ja KSTiedon palvelut sekä kilpailuttamisen vaihtoehtoja.
Kymenlaaksossa sijaitseva 5 000 asukkaan Pyhtää on Suomen ulkoistetuin kunta
Kunta on ulkoistanut kaiken muun paitsi koulut, päiväkodit ja ruokapalvelut. Päivähoidostakin on siivu yksityisillä.
17 miljoonan euron budjetista kunta käyttää palveluostoihin 5,4 miljoonaa euroa vuodessa eli noin kolmasosan kaikista menoista. Henkilöstökulujen osuus on 8,8 miljoonaa euroa.
Ulkoistuksia hoitaa nyt kymmenkunta yritystä. Kunnan henkilöstömäärä on laskenut vuoden 2015 jälkeen 217:sta 166 henkilöön.
”Palvelu huononi, kun sote siirtyi julkiselle puolelle.”
Merkittävin oli aikanaan sosiaali- ja terveyspalvelujen ulkoistus Attendolle.
Valtuusto päätti asiasta vuonna 2014. Kymmenvuotisen sopimuksen arvo oli 16 miljoonaa euroa vuodessa.
Sopimuksen päättyessä Pyhtään terveysasema siirtyi Kymenlaakson hyvinvointialueen hoitoon viime vuoden alussa.
”Kun terveydenhuolto oli ulkoistettu, lääkäriin pääsi viikossa ja hammaslääkäriin muutamassa viikossa. Palvelu huononi, kun sote siirtyi julkiselle puolelle. Palautetta tuli paljon”, kertoo Pyhtään hallintojohtaja Tommi Koskinen.
Terveysaseman tulevaisuus on nyt auki.
Hyvinvointialuejohtaja on ehdottanut Pyhtään toimipisteen lakkauttamista vuodenvaihteessa, mutta aluehallitus päätti 16. kesäkuuta, että asiaa pitää jatkovalmistella. Tarkoituksena on esittää kuuden sote-keskuksen malli, mutta tässä vaiheessa yksittäisiä keskuksia ei vielä nimetä.
Kunta kartoittaa nyt, mitä mallilla sote-palvelut saisi järjestettyä, jos asema lakkautetaan.
”Markkinoiden viisaus olisi se, mihin mielellään luottaisimme. Kiinnostuneita toimijoita on”, kertoo Koskinen.
”Markkinoiden viisaus olisi se, mihin mielellään luottaisimme.”
Pyhtään ulkoistukset aloitti aikanaan kunnanjohtaja Olli Nuuttila. Niitä on jatkettu. Heinäkuun alussa kunta ulkoistaa pääosan siivouksesta.
”Uskaltaisin väittää, että yhteiskunta säästää, kun yritys miettii, miten se käyttää resurssit mahdollisimman tehokkaasti”, sanoo Koskinen.
”Yritykset seuraavat innovaatioita ja ottavat hyvät ideat käyttöön.”
Ulkoistusmahdollisuuksia ei Koskisen mukaan etsitä aktiivisesti vaan asioita ratkotaan, kun ne tulevat eteen. Esimerkiksi kunnan työntekijän jäädessä eläkkeelle mietitään, voisiko palveluntuottaja hoitaa työn halvemmalla ja paremmin.
Pyhtäällä on käynyt muita kuntia tutustumassa erilaiseen tapaan tuottaa palveluita.
Ulkoistusten aloittaminen on vaikeaa, sanoo Koskinen suoraan.
”Se on täälläkin vaatinut päättäjiltä kahvia, tupakkaa ja istumalihaksia.”
Isoin kynnys on Koskisen mukaan siinä, että kunnan omaa henkilöstöä ei haluta sanoa irti.
”Se on päätöksenteon kitka ja iso päätös pienen kunnan valtuustolle.”
Ulkoistukset sitovat kuntaa taloudellisesti aika pitkään.
Ulkoistaminen on Koskisen mukaan tehnyt Pyhtään palvelutuotannosta ennustettavaa sekä aiempaa halvempaa, innovatiivisempaa ja joustavampaa.
Esihenkilötyö on siirtynyt yrityksille. Kunnan esihenkilöt keskittyvät kilpailutuksiin, sopimuksiin ja urakan seurantaan.
Kääntöpuolena on se, että toiminnan laajentaminen on pitkässä sopimuksessa hankalaa.
Ulkoistukset sitovat kuntaa taloudellisesti aika pitkään. Ne pitää osata laskea niin, että ne ovat kannattavia.
Uuden hankintalain muutokset voimaan tänään 18. kesäkuuta. Tavoitteena on lisätä kilpailua julkisissa hankinnoissa ja rajoittaa julkisen sektorin in-house-yhtiöiden eli sidosyksiköiden käyttöä.
Koskinen ei usko uudistuksen lisäävän kilpailua ja hyödyttävän pieniä yrityksiä.
Hän arvioi, että in-house-yhtiöiden tilalle tulee käytännössä muutama vahva toimija. ”Sarastian tilalle syntynee uusi Sarastia.”
Monimutkaiset it-, henkilöstö- ja talouspalvelut eivät Koskisen mukaan ole palveluja, joissa halutaan lähteä kokeilemaan pilkkomista ja paikallisia, pieniä tarjoajia. Niiden halutaan toimivan varmasti.
Pyhtää on ulkoistanut henkilöstö- ja talouspalvelut in-house-yhtiö Sarastialle ja ict-palvelut kuntien yhteiselle KSTiedolle.
”Nyt pitää pohtia pikaisesti, miten palvelut järjestetään.”
Vaihtoehtoja ovat kilpailuttaminen, omaksi toiminnaksi ottaminen tai 10 prosentin omistus.
Koskisen mukaan kuntakenttä ymmärtää kyllä lain uudistamisen perusteet.
”On ollut omituista, että on saanut ostaa tonnilla osakkeen ja sitten mitä vain kilpailuttamatta. Mutta tämä tuo äkillisesti lisää kustannuksia.”
”Nyt pitää pohtia pikaisesti, miten palvelut järjestetään.”
Hankintojen pilkkominen toimii Koskisen mukaan toisenlaisissa palveluhankinnoissa, esimerkiksi kiinteistöjen ja ulkoalueiden kunnossapidossa.
Kunnan kiinteistöpäällikkö Iikka Voutilainen kertoo, että pilkkomisen tavoitteena on saada enemmän tarjoajia, myös paikallisia.
Paikallisuutta ei voi laittaa kilpailutukseen kriteeriksi mutta urakoissa voi ja pitää edellyttää paikallistuntemusta, sanoo kunnan työpäällikkö Teemu Turunen.
Paikallisia yrityksiä työllistävät myös palveluntuottajien alihankinta ja konevuokraus.
Esimerkiksi Pyhtään ulkoalueita hoitava kotkalainen Puu ja Kaato Ky ostaa konelumityöt pyhtääläisiltä aliurakoitsijoilta.
Kesäkuun alussa Puu ja Kaato puolestaan niitti Huutjärven kasvustoa paikalliselta yrittäjältä vuokratulla niittoveneellä, kertoo toimitusjohtaja Marko Ylä-Kotola.
Yrityksen 40 työntekijästä viisi on Pyhtäältä.
Yrityksen liikevaihto on kolme miljoonaa euroa ja Pyhtään kunnan sopimuksen arvo 600 000 euroa vuodessa.
”Homma kaatuu tai seisoo sen mukaan, miten paljon tulee lunta.”
Puun ja Kaadon asiakkaina on sähköyhtiöitä, elinvoimakeskus, kaupunkeja sekä kymenlaaksolaisia yrityksiä. Kunnan ulkoalueita se on hoitanut viisi vuotta.
”Homma kaatuu tai seisoo sen mukaan, miten paljon tulee lunta”, kertoo Ylä-Kotola.
Katujen auraus kuuluu sopimukseen. Välillä lunta tulee enemmän, välillä vähemmän.
Kunnan työpäällikkö Iikka Voutilainen kertoo, että sopimuksen 5+2 vuoden keston aikana vuosien välinen ero pääsee tasaantumaan, jolloin yrittäjä pystyy investoimaan.
Yhteistoiminta kunnan kanssa on Ylä-Kotolan mukaan erinomaista.
”Sanomista tulee vähän väliä, mutta aiheesta. Valvoja hoitaa työtään.”
Hankinnat
Uuden hankintalain muutokset tulevat voimaan 18. kesäkuuta.
Jatkossa suuremmat julkiset hankinnat tulee jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä on enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.
Kilpailu julkisissa hankinnoissa on verrattain vähäistä: 40 prosenttiin kilpailutuksista osallistuu enintään kaksi tarjoajaa.
Julkiset toimijat voivat tehdä niin sanottuja in-house-hankintoja eli hankintoja sidosyksiköiltään kilpailuttamatta, mutta jatkossa hankintayksikön tulee omistaa vähintään 10 prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä.
Kunnat ja hyvinvointialueet voivat myös hyödyntää yhteishankintoja ja muodostaa hankintarenkaita.
Säännöstä sidosyksiköiden vähimmäisomistuksesta sovelletaan porrastetusti. Sidosyksiköitä voidaan hyödyntää omistusosuudesta riippumatta 30.6.2027 saakka ja terveyspalveluissa pidempään.
Yhteensä Suomessa kuntien hankintojen määrä vuonna 2024 oli noin 9,4 miljardia. Se sisältää myös toimitilojen, eli vuokrien kustannukset.
Julkisia hankintoja tehdään noin 38 miljardilla eurolla vuodessa.
- Osaston luetuimmat
