Punkkihavaintoja on tehty ennätysmäärä ‒ samalla nousee riski sairastua puremasta

Keskikesällä punkit saattavat olla jatkuva riesa, ja moni on ollut tänä kesänä sitä mieltä, että punkkeja on tänä vuonna erityisen paljon. LEHTIKUVA / Jussi Nukari.  Kuva: Jussi Nukari

Keskikesällä punkit saattavat olla jatkuva riesa, ja moni on ollut tänä kesänä sitä mieltä, että punkkeja on tänä vuonna erityisen paljon. Turun yliopiston puutiaistutkija ja yliopistonlehtori Eero Vesterinen vahvistaa huomion.

”Punkkiliveen tuli jo kesäkuun alussa yhtä paljon havaintoja punkeista kuin viime vuonna koko kesänä”, Vesterinen sanoo STT:lle.

Viime ja toissa vuonna ilmoituksia punkkihavainnoista tuli kumpanakin vuonna noin 80  000.

Vesterisen mukaan toisaalta voi olla niin, että tänä vuonna aiempaa useammat ovat ilmoittaneet punkkihavannoistaan, mutta punkkien määrä on joka tapauksessa kasvanut viimeisten vuosikymmenten aikana.

Yhden kesän mittakaavassa punkkien määrään vaikuttaa sää.

”Esimerkiksi etelässä oli pitkä hellejakso, mutta nyt kun kosteutta on tullut, näkyy taas punkkeja. Ne ovat todennäköisesti olleet vain piilossa.”

Punkkien myötä ovat lisääntyneet myös borrelioosi ja puutiaisaivokuume.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (THL) ilmoitettujen borreliatapausten määrä on kasvanut tasaisesti viimeisen kymmenen vuoden ajan THL:n asiantuntijalääkäri Marjaana Pitkäpaasin mukaan.

Pitkäpaasi kertoo STT:lle sähköpostitse, että THL:lle on ilmoitettu viime vuosina noin 6  000 varhaisvaiheen borreliatapausta ja noin 2  000 myöhäisvaiheen tapausta vuodessa.

”Myös puutiaisaivokuumetapausten määrä on kasvanut viimeisten kymmenen vuoden aikana, mutta tapausmäärien kasvu ei ole ollut yhtä tasaista kuin borrelioosin kohdalla”, Pitkäpaasi kertoo.

Esimerkiksi viime vuonna THL:lle ilmoitettiin 123 puutiaisaivokuumetapausta, kun taas edellisenä vuonna tapauksia ilmoitettiin 148.

Pitkäpaasin mukaan Suomessa noin 20–25 prosenttia punkeista kantaa borreliabakteeria. Joillakin alueilla määrä voi olla niinkin korkea kuin 50 prosenttia, kun taas toisilla alueilla osuus on lähellä nollaa.

Borrelia ei kuitenkaan pääsee tarttumaan punkista ihmiseen ennen kuin punkki on ollut kiinnittyneenä iholla vähintään 12–24 tuntia. On arvioitu, että Suomessa noin joka 50. puutiaisenpurema aiheuttaa sairastumisen borrelioosiin.

Puutiaisaivokuume on huomattavasti harvinaisempi tauti kuin borrelioosi. Suomessa riskialueilla rannikkoseuduilla ja Kakkois-Suomen rajakunnissa keskimäärin yksi tai kaksi prosenttia punkeista kantaa puutiaisaivotulehdusvirusta. Se tarttuu muutamassa minuutissa punkin syljestä pureman alkuvaiheessa.

”Borrelioosia voi ehkäistä ihoa peittävällä vaatetuksella, hyönteiskarkotteilla sekä tarkistamalla iho päivittäin ulkona oleskelun jälkeen ja poistamalla mahdolliset ihoon kiinnittyneet punkit mahdollisimman nopeasti”, Pitkäpaasi neuvoo

Puutiaisaivokuumetta taas voi ehkäistä ihoa peittävällä vaatetuksella, hyönteiskarkotteilla sekä rokotteella, jota suositellaan riskialueilla pitkäaikaisesti oleskeleville.