Kiertotalous voi poikia Suomelle 2,5 miljardia vuodessa

Kiertotalous tarjoaa konepajateollisuudelle jopa 450 miljoonan euron kasvupotentiaalin. Se tarkoittaa laitteiden huoltoa, korjaamista, uudelleenvalmistusta ja myyntiä yhä uudelleen koottuna. Metsäkonevalmistaja Ponsse tekee jo paljon tätä kaikkea. Kuvassa Miska Ollikainen kasaa metsäkoneen runkoa. Kuva: Pentti Vänskä

Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran mukaan kiertotalous avaa Suomelle valtavasti uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Kiertotaloudessa materiaalien hukkaaminen ja jätteen syntyminen on minimoitu.

Osa aloista, kuten paperiteollisuus, toimiikin jo kiertotalouden viitoittamalla tiellä. Tehostettavaa löytyy silti myös paperinkierrätyksessä.

Sitran laskelmien mukaan paperiteollisuus voisi kasvaa tehostamalla kierrätystä jopa 240 miljoonan euron verran. Potentiaali piilee puukuitujen kierrätettävyyden parantamisessa ja sivuvirtojen yhä tarkemmassa hyödyntämisessä.

Tehostettavaa on myös ruokaketjussa, rakennusteollisuudessa, konepajoissa sekä kotitalouksissa. Johtaja Mari Pantsar-Kallio Sitrasta huomauttaa, että hyvä mittari on kaatopaikoille kertyvän jätteen määrä, joka on Suomessa yhä verrattain suuri: yli puolet syntyvästä jätteestä.

Kiertotalous ei merkitse kuitenkaan pelkkää jätteen kierrätystä. Vielä tärkeämpää on kehittää laitteiden huoltoa, uudelleenkäyttöä ja uudelleenvalmistusta eli ehkäistä jätteen syntyä viimeiseen asti. Tarvitaan edistyksellisiä palvelukonsepteja.

Hyväksi esimerkiksi raportissa nostetaan konepajayritys Kemppi, joka koneiden myynnin sijaan tuo työmaalle sekä laitteet että niille osaavat käyttäjät.

Maailmanlaajuisesti kiertotalouden mahdollisuudet on arvioitu valtaviksi. Ellen MacArthur Foundationin arvion mukaan markkinoiden arvo on jopa 700 miljardia euroa.

Sitra julkisti raporttinsa Kiertotalouden mahdollisuuden Suomelle tänään perjantaina Helsingissä. Selvityksen tekoon on osallistunut konsulttiyhtiö McKinsey.