Varhaiseläke pienentää eläkettä mutta vähentää myös veroja

Varhennettua eläkettä miettivän kannattaa laskeskella eläkkeen vähennyksen ja veroprosentin muutoksen suhdetta. Kuva: Kari Salonen

Kuva: Jukka Pasonen

Kuva: Jukka Pasonen

Osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle jäävä saa enimmillään jopa viiden–kuuden prosenttiyksikön hyödyn verotuksessa, koska hän saa käyttää hyväkseen sekä työtulojen ansiotulovähennyksen että eläkkeen eläketulovähennyksen.

Vaikka varhaiseläke pienentää eläkettä 0,4 prosenttia kuukautta kohti, lievempi verotus tasoittaa käteen jäävää tuloa. Siten tulot eivät välttämättä putoa paljon, vaikka vapaa-aika lisääntyy.

Osittaiselle varhennetulle eläkkeelle (ove) voi jäädä 61-vuotiaana, jos on syntynyt vuosina 1949–1963. Vuonna 1964 syntyneet voivat tehdä sen 62 vuotta täytettyään.

Eläke on varsin suosittu, noin kymmenen prosenttia 61-vuotiaista työelämässä olevista hakee sitä, kehityspäällikkö Jari Kannisto Eläketurvakeskuksesta kertoo.

Veron lieventyminen riippuu eniten tuloista. Jos henkilön kokonaistulo on 30 000 euroa vuodessa ja siitä on puolet eläketuloa, veroprosentti on 20,3. Mikäli saman tulon saa kokonaan palkkana, veroprosentti on 24,8 eli 4,5 prosenttiyksikköä korkeampi.

Saman henkilön kokonaispalkkatuloa ja veroa ei voi suoraan verrata eläkkeelle siirryttäessä eläketuloon, koska eläkettä saa selvästi vähemmän kuin palkkaa.

Hyöty vähennyksistä pienenee koko ajan työtulon noustessa ja tulojen ylittäessä 60 000 euroa ei hyötyä enää kerry.

Korkeatuloisilta eläkeläisiltä aletaan verottaa lisäveroa, kun eläketulot kohoavat noin 4 000 euroon kuukaudessa eli 47 000 euron vuodessa.

Eläketulovähennys on enintään noin 9 000 euroa vuodessa kunnallisverossa ja 11 600 euroa valtionverotuksessa.

Varhaiseläkkeen pysyvä 0,4 prosentin varhennusvähennys eläketulosta kuukautta kohti tekee vuodessa 4,8 prosentin vähennyksen. Varhaiseläkettä voi ottaa joko puolet tai neljänneksen koko eläkkeestä.

Jos esimerkiksi vuonna 1958 syntynyt ottaa puolet 2 000 euron kuukausieläkkeestä heti 61 täytettyään, hän ehtii olla ennen vanhuuseläkettä varhaiseläkkeellä kolme vuotta eli 36 kuukautta. Kun 0,4 prosenttia kerrotaan 36 kuukaudella, vähennys eläkkeestä on 14,4 prosenttia eli 144 euroa kuukaudessa. Vähennys jatkuu myös vanhuuseläkkeellä eli 64 vuoden jälkeen.

Jos työntekijä jatkaa edelleen töitään jää kokoaikaisesti eläkkeelle esimerkiksi kolme vuotta alaikärajaa myöhemmin, hän saa toiseen puolikkaaseen vastaavan lykkäyskorotuksen 0,4 prosenttia kuukaudessa. Lisäksi vanhuuseläke karttuu koko kolmen vuoden aikana tehdystä työstä eli eläke nousee reilusti.

Viime vuoden keväällä tehdyn kyselyn mukaan kaksi kolmannesta varhaiseläkkeen hakijoista ilmoitti aikovansa jatkaa työtä ennallaan eli täyspäiväisesti, eli he hakevat vain lisätuloa elämään mutta ei vapaa-aikaa.

Eläke- ja työtulovähennyksen hyväksikäyttö koskee myös vanhuuseläkkeellä olevia, jotka saavat työtuloja vuoden aikana. Heitä on runsas satatuhatta Suomessa, Kannisto kertoo.

Miehet hakevat varhaiseläkettä naisia enemmän. Se voi liittyä siihen, että miehet keskimäärin kuolevat nuorempina, jonka vuoksi halutaan päästä nauttimaan eläkkeestä jo ennen varsinaista eläkeikää, Kannisto arvioi.

Varhennettu vanhuuseläke ei ole sidottu työntekoon, vaan sen voi ottaa niin työtön kuin töissä oleva.