Katso, montako sote-asemaa lakkautetaan omassa maakunnassasi ‒ yhteensä lappu luukulle 61 asemalla, maaseutu kärsii eniten

Etelä-Savon hyvinvointialueella ei suunnitella sote-asemien lakkauttamista, mutta Petteri Orpon (kok.) hallituksen päätöksellä lopettaa Savonlinnan sairaalan erillisrahoitus on negatiivinen vaikutus palvelutasoon. Kuva: Saara Lavi

Suomessa on lakkautettu runsaasti sote-asemia sen jälkeen kun sote-palvelut siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille 1.1.2023.

Eniten sulkemispäätöksiä on tehty Pirkanmaalla, Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa. Useimmilla alueilla lakkautuksia kuitenkin tehdään maltilisemmin.

MT:n toimittajat keräsivät lokakuussa tietoja sote-asemien lakkautuksista Manner-Suomen 20 hyvinvointialueelta, pois lukien Helsinki.

Lapissa sote-asemia ei ole lakkautettu eikä esitetä lakkautettavaksi, mutta vuodeosastoja suljetaan. Petteri Orpon (kok.) hallitus leikkasi pois erillisrahoituksen Kemin sairaalalta ja sen palvelutaso heikkenee.

Lapin jokaisessa 21 kuntakeskuksessa on terveysasema. Rovaniemellä niitä on kolme ja lisäksi pinta-alaltaan laajimmissa kunnissa Enontekiöllä, Inarissa ja Utsjoella terveyspalveluita tarjotaan sivutoimipisteissä.

Kainuussa on toiminnassa yhdeksän sote-asemaa, joita ei suunnitella lakkautettaviksi.

Pohjois-Pohjanmaalla on lakkautettu kolme terveysasemaa. Hyvinvointialueella toimii 38 sosiaali- ja terveyskeskusta.

Perushoitaja Anne Tuunainen asuu Tohmajärvellä Pohjois-Karjalassa ja kulkee lähikunnissa töissä. Kuva on otettu tammikuussa 2024 Kiteellä. Kuva: Lari Lievonen

Siun Soten palvelustrategiassa Pohjois-Karjalassa vuodelle 2028 jokaisessa alueen kunnassa on vain yksi sote-keskus tai -asema. Niiden lisäksi kunnissa voidaan järjestää myös muita palveluita näihin pohjautuvilla sote-palvelupisteillä, jotka eivät välttämättä ole joka päivä auki.

Suunnitelmassa on 20 sote-toimipistettä, kun niitä nykyisellään on 22.

Joensuuhun rakennetaan uusi sote-keskus, jonka lisäksi kaupunkiin jäisivät palvelupisteet Enoon, Kiihtelysvaaraan, Tuupovaaraan ja Hammaslahteen.

Sote-palvelupisteen tasoiseksi alennettaisiin kolme nykyistä terveysasemaa. Täyden palvelun sote-keskukset ovat jäämässä seitsemään kuntaan.

Etelä-Karjalassa säilytetään sote-toimipiste kaikissa kunnissa. Niitä on 11, joista kolme Lappeenrannassa.

Lappeenrannassa ja Imatralla aiotaan säilyttään laajan valikoiman hyvinvointiasemat. Loput ovat joko keskikokoisia tai perushyvinvointiasemia.

Kymenlaakson aluehallitus päätti, ettei sote-asemia suljeta ennen kuin alueille on saatu korvaavat palvelut. Jaalan ja Elimäen asemat ovat kuitenkin olleet keväästä asti suljettuna työvoimapulan vuoksi. Miehikkälän terveysasema palvelee kolmena päivänä viikossa ajanvarauksella.

Pohjois-Savon hyvinvointialueella on ollut 29 terveysasemaa, joista 3 lakkautetaan.

Etelä-Savossa terveysasemia ei suljeta. Erillisrahoituksen leikkaaminen pois Savonlinnan keskussairaalalta heikentää palvelutasoa.

Keski-Suomen hyvinvointialueen päätöksellä jokaisessa kunnassa on sote-keskus, sote-asema tai sote-palvelupiste.

Väestöltään pienten kuuden kunnan paikallinen terveysasema lakkautuu ja korvataan paikallisella sote-palvelupisteellä, eli vastaanottotilalla.

Pihtiputaan sote-asema pohjoisessa Keski-Suomessa oli lakkautusuhan alla, mutta säästyi ja sen toiminta jatkuu. Kuva: Petteri Kivimäki

Keski-Pohjanmaalla on Kokkolan pääterveysasema ja kymmenen terveysasemaa. Tilanne on säilymässä ennallaan.

Etelä-Pohjanmaalla on linjattu, että jokaisessa kunnassa on vähintään yksi sote-palvelupiste, jossa on hoitajavastaanotto ja näytteenotto. Sote-keskuksia Etelä-Pohjanmaalla on kahdeksan.

Pohjanmaalla on nyt vähintään yksi terveysasema kaikissa alueen 15 kunnassa, kaikkiaan 18. Mahdollisista palveluverkkomuutoksista päätetään marraskuussa.

Pirkanmaalla oli vuoden 2023 alussa 40 sote-asemaa, joissa tarjottiin laajan valikoiman perustason sosiaali- ja terveyspalveluita. Jatkossa niiden määrä tippuu puoleen alkuperäisestä ja jäljelle jää 20.

Pirkanmaalla on laajojen sote-asemien ohella jatkossa lähiasemia, jotka tarjoavat tärkeimpiä perustason sote-palveluja. Lisäksi Pirkanmaalla on jatkossa 9 osa-aikaista palvelupistettä.

Satakunnassa jokaiseen kuntaan jää sote-keskus tai -piste. Sote-keskuksia on jatkossa kahdeksan ja -pisteitä 10, eli yhteensä 18. Terveysaseman toiminta on päättynyt Reposaaren osalta ja Vampulan terveysaseman lakkauttaminen on valmistelussa. Loppujen seitsemän terveysaseman sulkeminen ajoittuu vuosille 2025–2030.

Kanta-Hämeessä terveysasemia on 19 eli saman verran kuin hyvinvointialueen aloittaessa 2023. Asemien määrä vähenee 2026: Kanta-Hämeeseen jää kolme laajan palvelun keskusta. Lisäksi perustetaan yhdeksän sote-palvelupistettä. Sote-asemien määrä vähenee seitsemällä.

Päijät-Hämeessä kaikissa kunnissa on sote-keskus ja Lahdessa kaksi, yhteensä 11. Vähentämissuunnitelmia ei ole.

Varsinais-Suomen hyvinvointialue Varha on päättänyt sulkea 12 nykyistä terveysasemaa. Palvelut siirretään toiseen toimipisteeseen tai karsitaan sote-pisteiden palveluiksi, jolloin paikalla ei aina ole lääkäriä.

2026 Varhalla on määrä olla 46 kiinteää sotekeskusta: seitsemän laajan palvelun sote-keskusta suurimmissa taajamissa, 16 sote-asemaa keskisuurissa taajamissa ja 24 sote-pistettä pienissä taajamissa.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lakkautetaan Karjalohjan ja Sammatin terveysasemat. Jäljelle jää 27 sote-asemaa.

Itä-Uudellamaalla sote-asemien määrä putoaa kahdeksasta viiteen.

Vantaa–Keravan hyvinvointialueen kaikkiin kuntiin jää sote-asema.

OIKAISU 10.11. KLO 11.54: Lohjan terveysasemaa ei olla sulkemassa, vaan Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella lakkautetaan Karjalohjan terveysasema.