kuollut Suorakylvön uranuurtaja jätti näkyvän jäljen
Maanviljelijä ja ekonomi Esa Kalevi Eela syntyi 8.9.1933 Säkylän Pyhäjoella, Eelan talossa. Hän kuoli samassa paikassa 20.12.2011 nopeasti edenneeseen syöpään.
Esa opiskeli 50-luvulla Turun kauppakorkeakoulussa ja siirtyi valmistuttuaan Hankkijan palvelukseen. Hän työskenteli yhtiössä kolmisenkymmentä vuotta eri tehtävissä Helsingissä, Seinäjoella, Porissa ja Turussa.
Esa oli maahenkinen. Maa, maanviljely ja maalaiselämä olivat hänelle ”oikeata ihmisen elämää”. 1970-luvulta alkaen hän viljeli kotitilaansa Eelaa, aluksi työn ohessa. Hän jatkoi viljelijänä elämänsä loppuun asti.
Myös kotiseutu oli hänelle tärkeä. Vaimonsa Anitan (os. Mäntyranta) Esa löysi Säkylän kirkonkylästä ja koki myös tämän suvun omakseen.
Hankkijan palveluksessa Esa matkusti maissa, joista yhtiö toi koneita. Englannissa Esa tutustui 1960-luvulla suorakylvöön ja kiinnostui siitä. Hän osti myöhemmin Suomen ensimmäisen suorakylvökoneen ja ryhtyi viljelemään kaikkia peltojaan ilman muokkausta.
Esasta kehittyi suorakylvön asiantuntija, joka seurasi – kotimaisen tutkimuksen puuttuessa –alan kansainvälistä tutkimusta ja tutustui alan asiantuntijoihin, joita hän pyysi Suomeen luennoimaan.
Esan esimerkin innostamana Suomessa käynnistyi pieni maatalousvallankumous, joka oli yllättävän nopea ja täysin viljelijävetoinen. 80-luvun puolivälissä suorakylvöä oli vain Esan pelloilla. Viime vuonna suorakylvettiin jo liki 20 prosenttia Suomen vilja-alasta.
Esa perusti kotitilalleen omenatarhan. Hän arvosti omenapuun kukinnan kauneutta ja piti omenanviljelyä herrasmieslajina.
Esan muita mielenkiinnon kohteita olivat metsästys ja kalastus sekä Säkylän Pyhäjärven suojelu ja hoito. Hän oli keskeisesti vaikuttamassa siihen, että täplärapu istutettiin Pyhäjärveen.
Esa harrasti vanhoja ruusuja sekä puutöitä omalla, hyvin varustellulla verstaallaan. Mieliasukseen hän mainitsi vanhat vaatteet, onnelliseksi hänet teki kotoväki laajassa merkityksessä.
Hän arvosti asiansa osaavia ihmisiä ja paneutumista. Katteettomat auktoriteetit herättivät hänessä helposti ärtymystä. Sotilasarvoaan hän ei todennäköisesti itsekään muistanut.
Kotoväen jäi Esaa kova ikävä.
RIIKKA EELA
Kirjoittaja on Esa Eelan tytär.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
