Koronaepidemian alussa käsidesi teki kauppansa, nyt halutaan peittää suu ja nenä – "Isoissa kaupungeissa on saattanut näyttää siltä, ettei suojuksia ole saatavilla"

Vaasan Huutoniemellä sijaitsevan Kuninkaan apteekin hyllyltä eivät ole suu-nenäsuojukset loppuneet. Apteekkari Petter Ström testaa suojusta itselleen ja omalle näköiskopiolleen, joka poseeraa apteekin nurkassa. Kuva: Johannes Tervo

Erilaisten suojavarusteiden saatavuus on yksi koronavirusepidemian aikaisista kestopuheenaiheista.

Kertakäyttöisiä suu-nenäsuojuksia on saatu apteekkeihin kovasta kysynnästä huolimatta suhteellisen hyvin, kertoo Apteekkariliiton viestintäjohtaja Erkki Kostiainen.

"Isoissa kaupungeissa on saattanut näyttää siltä, ettei suojuksia ole saatavilla, sillä kun tavaraa saadaan hyllyyn, sitä myös ostetaan hanakasti. Maaseudulla myyntiaika on pidempi", Kostiainen tiivistää.

Useimmissa apteekeissa rajoitettiin epidemian alussa esimerkiksi desinfioivan käsihuuhteen myyntiä yhteen pakkaukseen asiakasta kohti, mutta kevään mittaan tilanne on normalisoitunut.

Kertakäyttökäsineiden kohdalla ei Kostiaisen mukaan ole ainakaan suuressa määrin havaittu hamstrausta.

Koronaepidemiaan liittyvien rajoitusten purkaminen on saanut monet Euroopan maat pohtimaan erilaisia keinoja tartuntojen määrän hillitsemiseksi. Erilaisia "maskipakoksi" kutsuttuja määräyksiä on asetettu muun muassa Saksassa, Itävallassa ja Tšekissä.

Suomessa ei ole toistaiseksi annettu virallista suositusta maskien käyttämisestä, mutta sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää toukokuun aikana väestön kasvomaskien käytöstä kertynyttä tutkimustietoa ja kansainvälisiä käytäntöjä.

Selvityksen tavoitteena on tuottaa tietoa hallituksen päätöksenteon tueksi.

Lue lisää: STM linjasi: Sosiaalihuollossa käytettävä suojainta – asiakkaiden parissa työtä tekeville maskipakko

Julkisessa keskustelussa maskeista, suu-nenäsuojuksista ja hengityssuojaimista puhutaan usein ristiin.

Hengityssuojain on terveydenhuollon ammattilaisille tarkoitettu henkilönsuojain.

Kertakäyttöiset kirurgiset suu-nenäsuojukset vähentävät käyttäjänsä altistumista taudinaiheuttajille tilanteissa, joissa on pisaratartunnan vaara, mutta eivät suojaa ilmassa leijuvilta aerosoleilta. Suu-nenäsuojuksia myydään esimerkiksi apteekeissa.

Maskilla tai kangasmaskilla tarkoitetaan yleensä kankaasta ommeltua, suun ja nenän peittävää esinettä. Kangasmaski ei suojaa kantajaansa, mutta vähentää virusten leviämistä ympäristöön. Maskit on pestävä joka käytön jälkeen 90 asteessa tai keitettävä viisi minuuttia.

Apteekkariliiton Kostiainen kertoo, että apteekit ovat voineet tästä viikosta alkaen tilata apteekkien tukkukaupasta Medifonista myös pestäviä kangasmaskeja. Jotkin apteekit ovat jo aiemmin hankkineet kangasmaskeja myyntiin muita kanavia pitkin.

Mitä suu-nenäsuojusten ja kangasmaskien käyttöön tulee, apteekit seisovat virallisten suositusten takana.

"Ei meillä ole poikkeavaa linjaa, vaan odotamme sosiaali- ja terveysministeriön selvityksen tuloksia, kuten kaikki muutkin. Maski voi olla hyvä lisä, mutta ensisijaista on noudattaa turvavälejä ja hyvää käsi- ja yskimishygieniaa sekä rajoittaa kontakteja", Kostiainen tiivistää.

Hän painottaa, että maskien ja suu-nenäsuojusten käytössä on tärkeää oppia niiden oikeanlainen käyttö. Ne puetaan puhtain käsin, eikä kasvoja kosketella käytön aikana. Kertakäyttöiset suu-nenäsuojukset ovat nimensä mukaisesti kertakäyttöisiä, eli ne ovat käytön jälkeen sekajätettä.

Kostiainen huomauttaa, että monissa Aasian maissa maskeja ja suu-nenäsuojuksia käytetään juuri siksi, että sillä osoitetaan huomaavaisuutta muita ihmisiä kohtaan. Covid-19, kuten monet muutkin taudit, voi ilmetä myös oireettomana.

"Suun ja nenän peittämisen hyöty tiivistyy siihen, että mitä useampi niin tekee, sitä vähemmän altistamme muita tartunnoille."

Samoilla linjoilla on Teknologian tutkimuskeskuksen VTT:n tuore tutkimus, jonka mukaan kangasmaskin tärkein vaikutus on, että sillä voi suojata lähiympäristöään tartunnalta.

Tutkimuksessa todetaan, että kangasmaskin käyttäjä saa altistavissa oloissa monikymmenkertaisen annoksen viruksia ammattikäyttöön tarkoitetun hengityssuojaimen käyttäjään verrattuna.

"VTT:n tutkimus osoittaa, että kankaiset kasvomaskit eivät toimi suojaimina. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen, jolloin pisarat eivät saavuta helposti muita läsnäolijoita. Jollei pisaroita pysäytetä, ne lentävät muutaman metrin etäisyydelle. Pisaroita leviää myös, kun ihminen puhuu, huohottaa ja niistää. Kangas suun edessä hidastaa pisaroiden etenemistä, ja niiden lentomatka jää alle puolen metrin", VTT:n tiedotteessa todetaan.

Lue lisää:

VTT:n tutkimus: Kangasmaskien käyttö suojaa lähiympäristöä, mutta ei käyttäjää itseään – "Maskien avulla voimme olla huomaavaisia muita kohtaan erityisesti sisätiloissa"