Eurooppa on talvella pulassa energiakriisin kanssa mutta selviytyy – on kaksi asiaa, joiden pitäisi edesauttaa selviytymistä
Maakaasun korkea hinta ja suoranainen kaasupula johtaa monissa EU-maissa vääjäämättä säännöstelyyn. Sen seuraukset kirvelevät, mutta huonomminkin voisi olla.
Ukrainalaiset ovat onnistuneet tuhoamaan Venäjän sotakalustoa, esimerkiksi raketinheittimiä, paljon odotettua enemmän. Nyt Venäjä ei enää saa lännestä tarvitsemiaan puolijohteita, joita se tarvitsee modernien asejärjestelmien valmistamiseksi.München6.9.202217:15
Kremlin viesti, jonka mukaan Nord Stream 1 -putkea pitkin ei enää toimiteta maakaasua Saksaan lainkaan, kuulosti ensihätään pahalta.
Jo valmiiksi vaikea tilanne tulevan talven alla muuttuu vielä vaikeammaksi koko Euroopassa. Nimenomaan Saksan rimpuilu Venäjä-riippuvuutensa kanssa on nostanut maakaasun hinnan ja myös siihen kytketyn sähkön hinnan pilviin.
Nord Stream -putken sulkeutuminen ei kuitenkaan tarkoita, että Saksan kaasuhuolto romahtaisi kokonaan.
Venäjän osuus Saksan kaasutuonnista putosi jo aiemmin 20 prosenttiin sotaa edeltäneestä ajasta ja käytännössä tuo viidennes tuli kokonaan Nord Stream -putkea pitkin. Suurimman osan tarvitsemastaan kaasusta EU:n suurin kansantalous on viime kuukausina saanut Norjasta, Hollannista ja Belgiasta. Ja saa myös jatkossa.
Saksa on pystynyt vaikeista olosuhteista huolimatta täyttämään kaasuvarastonsa oletettua nopeammin. Sekin on periaatteessa hyvä uutinen, mutta silti Saksa ja sen vanavedessä koko Eurooppa on ensi talvena pulassa.
Saksan täydetkin varastot riittävät vain reiluksi kahdeksi kuukaudeksi eikä Norjasta, Hollannista ja Belgiasta tule kaasua riittävästi. Samaan aikaan esimerkiksi Puolalla on suuria vaikeuksia kaasuhuoltonsa kanssa ja se huutaa Saksaa apuun.
Tilanne korjaantuu nopeasti vain vähentämällä kulutusta. Fortumin omistaman Uniperin toimitusjohtaja Klaus-Dieter Maubach varoitti alkuviikosta Milanossa, että Saksassa joudutaan turvautumaan säännöstelyyn.
Koska kotitaloudet ovat etusijalla, säännöstely johtaa vääjäämättä maakaasusta riippuvaisten tuotantolaitosten sulkemiseen. Tämä heijastuu kaikkialle Eurooppaan ja kaikille aloille, myös maa- ja metsätalouteen.
Lannoitteiden raaka-aineita valmistavia tehtaita pannaan kiinni. Ylipäätään Saksan jättimäinen kemianteollisuus, joka valmistaa muulle teollisuudelle raaka-aineita, on kaasukriisin suuri kärsijä.
Kaasun astronomisen korkea hinta kärjistää asetelmaa. Esimerkiksi paperiteollisuuden tuotantolinjoja joudutaan korkeiden kustannusten vuoksi ajamaan alas.
Keski-Euroopan maissisadosta on kuivuuden vuoksi tulossa poikkeuksellisen kehno. Maissin kuivaaminen kalliilla kaasulla ei enää kannata. Se voi osaltaan pahentaa Ukrainan sodan aiheuttamaa ruokakriisiä.
EU:n jäsenmaat yrittävät massiivisilla kansallisilla tukipaketeilla helpottaa kotitalouksien ja yritysten ahdinkoa. Tarkoitus on hyvä, mutta lopputulos välttämättä ei.
Inflaatio kiihtyy, kun energian kysyntä pysyy tukien avulla korkeana eikä uutta tarjontaa tule mistään. Euroopan keskuspankin yritykset hillitä hintojen nousua korkeammilla koroilla kilpistyvät, kun elvytyspaketeilla lisätään kysyntää.
Myös EU on oikealla asialla, yrittäessään korjata energiamarkkinoiden akuutteja vääristymiä. Jollain tavalla sekä kaasun että sähkön hintaa on poikkeusoloissa säännösteltävä. Kokonaan toinen asia on, tuottavatko korjausliikkeet ja sääntely toivottua tulosta, eli laskevatko hinnat?
On selvää, että voimakas kuluttajahintojen nousu ja energian säännösteleminen aiheuttavat tyytymättömyyttä, joka voi purkautua rajuiksi levottomuuksiksi erityisesti Etelä-Euroopassa.
Vauraan Euroopan on kuitenkin kestettävä, vaikka kolhut olisivat kovia. On kaksi asiaa, joiden pitäisi edesauttaa eurooppalaisia selviytymään.
Ensinnäkin EU-maiden energiaongelmat ovat pieniä, kun niitä verrataan Venäjän hyökkäyksen kohteeksi joutuneiden ukrainalaisten kärsimyksiin. Tätä poliittisten päätöksentekijöiden pitäisi tolkuttaa kaikille eurooppalaisille kaikissa käänteissä.
Toiseksi Ukrainan sodan seurauksiin kyllästyneitä on hyvä muistuttaa siitä, että USA:n ja EU:n asettamat Venäjän vastaiset talouspakotteet alkavat purra.
Moni asia viittaa nyt siihen, että Venäjän presidentti Vladimir Putin on paljon pahemmassa pulassa kuin inflaation ja energiakriisin runtelema Eurooppa.
Ensimmäisen kerran Moskovasta todettiin kiertelemättä, että kaasutoimitukset käynnistyvät, jos länsi purkaa talouspakotteet. Myös se on hyvä muistaa, että Putinin energia-aseessa ei tämän jälkeen enää ole tehokkaita panoksia, joilla hän pystyisi suolaamaan Eurooppaa.
Vielä merkittävämpää on se, että pakotteiden ansiosta Venäjä ei enää saa tehokkaimpien modernien aseiden valmistukseen mikrosiruja Yhdysvalloista, EU-maista, Britanniasta, Taiwanista ja Japanista.
Politico-verkkolehden mukaan Moskovassa on jo laadittu ”ostoslistoja” tarvittavista siruista, joita yritetään haalia maailmanmarkkinoilta. Listat kertovat Putinin epätoivosta, mutta niihin sisältyy myös haaste.
Venäjä pyrkii taatusti keplottelemaan aseteollisuuden kaipaamaa huipputeknologiaa tavalla tai toisella ja pakotemuuriin saattaa tulla säröjä. Kiina esimerkiksi voi hankkia Venäjälle sen kaipaamia puolijohteita.
Yhdysvaltain ja EU:n pitää tehdä kaikki voitava estääkseen Kiinaa venkoilemasta. Kaikki voitava voi tarkoittaa suuria taloudellisia uhrauksia erityisesti EU-maille. Myös ne pitää kestää.
Lue myös:
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
