Analyysi: Hermosota Venäjän energiapakotteiden kanssa luisuu kohti totaaliboikottia – lopputulos voi olla katastrofi sekä venäläisestä kaasusta riippuvaisille EU-maille että Putinille

BASF:n kaltaisille Saksan kemianteollisuuden jättiläisille Venäjän kaasutoimitusten pysähtyminen olisi katastrofi. Kuva: Uwe Anspach / Lehtikuva

Vielä helmikuun puolivälissä Venäjän hyökkäys Ukrainaan oli pelkkä vakava uhka, josta USA varoitti Eurooppaa ja Kiovan hallitusta tiedustelutietoihin pohjautuen.

Tuolloin pohdittiin, miten se, että keskeiset EU-maat ovat riippuvaisia Venäjältä tulevasta energiasta, vaikuttaa presidentti Vladimir Putinin mahdolliseen hyökkäyspäätökseen.

Osa asiantuntijoista korosti, että Putin uskaltaa hyökätä, koska hän tietää, että lännen rivit eivät energiariippuvuuden vuoksi pysy yhtenäisinä. Tähän leiriin kuuluvat muistuttivat myös, että Kreml voi vääntää omalta puoleltaan kaasuhanat kiinni, jos länsi vastaa sotaan tiukoilla talouspakotteilla.

Jotkut taas ounastelivat, että kaasutulojen menettämisen uhka voisi jarruttaa Venäjän johtajan hyökkäyspäätöstä.

Ensiksi mainitut olivat enemmän oikeassa.

Putin hyökkäsi ja arvioi ainakin sen oikein, ettei EU pysty tekemään yhteistä päästöstä venäläisen energian boikotoimisesta. Ei ainakaan nopeasti.

Muuten Kremlin isäntä laskikin sitten jotakuinkin kaiken väärin.

Valloitussota ei ukrainalaisten urhean taistelun ja lännen asetoimitusten ansiosta ole edennyt suunnitelmien mukaan. Päinvastoin jo tässä vaiheessa voidaan puhua kirvelevästä tappiosta, vaikka Mariupol ja muutamat muut kaupungit on moukaroitu maan tasalle.

Myös lännen talouspakotteet ovat selvästi olleet rajumpia kuin mitä Putin esikuntineen odotti, vaikka energiavirtoihin ei vielä ole puututtu.

Paino on sanalla vielä. Energiapakotteisiin liittyvässä hermosodassa on ajauduttu vaikeaan pattitilanteeseen, joka voi pysäyttää kaasun tuonnin Venäjältä Eurooppaan kokonaan.

Kreml vaatii läntisiä asiakkaita maksamaan ostamansa kaasun Venäjän ruplilla. Uhkausta ei vielä ole toteutettu, mutta se voi tapahtua koska tahansa. Putin tapaa torstaina 31. maaliskuuta kaasujätti Gazpromin ja maan keskuspankin edustajia.

Sekä EU:lta että G7-mailta on ensimmäisen hämmennyksen jälkeen tullut jyrkän kielteinen vastaus: Toimitussopimukset eivät salli maksuvaluutan vaihtamista, siksi laskut maksetaan euroilla, dollareilla tai jeneillä.

Moskova vastasi tähän odotetusti: Jos ei ole ruplia ei tule kaasua.

Nyt monissa EU-maissa, erityisesti Saksassa ja Italiassa odotetaan jännityksellä, miten Venäjä aikoo jalkauttaa ruplauhkauksensa.

Pelättävissä on, että arvovaltasyistä Putin ei peräänny, vaikka hän ei saavuta sitä, mitä ehkä tavoitteli, koska ilman sopimusten avaamista läntiset asiakkaat eivät suostu ruplamaksuihin.

Ääritilanteessa iso osa Venäjän kaasu- ja myös öljytoimituksista pysähtyy kokonaan. Se olisi maan jo nyt pakotteiden runtelemalle taloudelle katastrofi.

Saksassa varaudutaan jo täyttä päätä tähän pahimpaan vaihtoehtoon. Kohtuullisen hyvin täytetyistä kaasuvarastoista huolimatta seuraukset olisivat rajuja ja välittömiä erityisesti kaasusta riippuvaisille teollisuudenaloille, mutta myös kaasua jakeleville energiayhtiöille, muiden muassa Fortumin omistamalle Uniperille.

Välittömimmin iskua ottaisivat suoraan Venäjältä tulevissa kaasuputkissa kiinni olevat Itä-Saksan lannoitetehtaat ja kemian teollisuuden yksiköt Piesteritzissä ja Leunassa.

Niiden kaasuhuollon uudelleenjärjestäminen veisi aikaa. Tuotanto jouduttaisiin hyvin todennäköisesti pysäyttämään kokonaan ainakin väliaikaisesti.

Se nostaisi lannoitteiden hintoja entisestään ja kärjistäisi sekä eurooppalaisen maatalouden kustannuskriisiä että globaalia lähestyvää ruokakriisiä, jonka Ukrainan sota aiheuttaa.

Suurin osa terästeollisuudesta ja kemianteollisuudesta saisi kaasua keskeytyksettä energiayhtiöiden varastoista, mutta hinta nousisi pilviin, varastot tyhjenisivät nopeasti ja niiden täyttäminen tulevaa talvikautta varten muuttuisi entistä vaikeammaksi.

Raju hinnan nousu ja kaasun hankkiminen kalliilta spot-markkinoilta ajaisi analyytikoiden mukaan energiayhtiöt kriisiin, koska asiakkaat eivät todennäköisesti pystyisi maksamaan pyydettyjä hintoja.

Kun kaasua tarvitaan taas loppuvuodesta vajaista varastoista kotien lämmittämiseen, osa teollisuudesta pysähtyy vääjäämättä muiden muassa Saksassa, Italiassa ja Itävallassa. Se taas hidastaisi talouskasvua merkittävästi koko euroalueella.

Myös öljytoimitusten pysähtyminen ruplasotkun vuoksi on mahdollista ja myös se aiheuttaa huomattavia ongelmia nopeasti.

Saksan raakaöljystä 35 prosenttia tulee Venäjältä. Jos toimitukset pysähtyvät, se näkyy heti jalostamoilla ja vaikuttaa polttoainehuoltoon.

Samaan aikaan, kun venäläisen energian tuonti saattaa pysähtyä ruplakiistan vuoksi, yhä useammat tahot vaativat niin Saksassa kuin Italiassakin, että kovat taloudelliset iskut pitää ottaa vastaan, koska vain tiukoilla energiapakotteilla Venäjän sotakone voidaan pysäyttää.

Saksassa talousasiantuntijat ovat tyrmänneet liittokansleri Olaf Scholzin väitteen, jonka mukaan Putin ei enää edes pystyisi rahoittamaan Ukrainaan hyökännyttä armeijaa lännestä saatavilla energiatuloilla.

Scholz on perustellut tällä Saksan kielteistä suhtautumista energiapakotteisiin. Hän on korostanut, että öljyn ja kaasun tuonnin pysäyttäminen olisi kovempi isku EU-maille kuin Venäjälle.

Muiden muassa arvostetun DIW-taloustutkimuslaitoksen johtaja MarcelFratzscher muistuttaa, että muutamat venäläiset liikepankit ottavat edelleen vastaan lännen valuuttamaksuja ja niillä voidaan hankkia armeijalle varusteita maista, jotka eivät ole mukana lännen pakoterintamassa. Fratzscher viittaa ennen muuta Kiinaan ja Intiaan.

Lue myös:

Tästä syystä Putin vaatii maksuja kaasusta ruplilla – uhittelu ei kuitenkaan tuota toivottua tulosta

Ilman maakaasua tuotanto lakkaa, sanovat Itävallan sellu- ja paperipomot