Professori: Hyönteiskato pakottaa hillitsemään väestönkasvua ja ruuantuotantoa – "lisääntymiseen ei pitäisi kannustaa lapsilisillä"

75 prosenttia maailman viljelykasveista ja 35 prosenttia ruuantuotannosta tarvitsee pölyttäjiä. Kuva: Lari Lievonen

Maapallon maapinta-alasta kolmannes on jo valjastettu ruuantuotantoon. Siitä kestämättömän suuri osa, noin 30 prosenttia, menee rehun tuottamiseen, joten kasvisruuan suosiminen yleisesti ottaen auttaa säilyttämään lajien elinympäristöjä. Näin sanoo Suomen luontopaneelin puheenjohtaja, ekologian professori Janne Kotiaho Jyväskylän yliopistosta. Hän puhui aiheesta Suomalaisen tiedeakatemian sukupuutto-teemaillassa maanantaina Helsingissä.

Elinympäristöjen heikentäminen muun muassa maatalousmaiden köyhtymisen, soiden kuivattamisen ja metsien raivauksen sekä tehokäytön myötä aikaansaa noin 15 prosenttia kaikista ihmisen aiheuttamista kasvihuonekaasupäästöistä.

Kotiahon mukaan elinympäristöt heikentyvät myös Suomessa. Esimerkiksi perinnebiotoopit ovat vaarassa hävitä kokonaan. Metsien elinympäristöistä on vaarassa hävitä yli 70 prosenttia. Professorin mukaan metsätaloudessa 95 prosenttia hyönteisille elintärkeästä lahopuusta poistuu.

Suomessa elinympäristöjä hävittävät tehomaatalouden ja metsätalouden lisäksi ojitus, pellonraivaus, rakentaminen ja vesien rehevöityminen.

75 prosenttia maailman viljelykasveista ja 35 prosenttia ruuantuotannosta tarvitsee pölyttäjiä. Kiinassa omenapuita joudutaan jo pölyttämään käsin. Kotiahon mukaan tällä tahdilla vuoteen 2050 mennessä ruuantuotantokyky heikkenee 10–30 prosenttia, vaikka kasvava väestö vaatisi 30 prosenttia nykyistä enemmän ruokaa.

Luvassa on nälänhädän kiihdyttämää massapakolaisuutta. Hallitustenvälinen luontopaneeli IPBES on raportissaan linjannut, että väestönkasvua on rajoitettava maapallon eliöstön ja ihmiskunnan tulevaisuuden turvaamiseksi. Keinoja ovat muun muassa sosiaaliturvan ja naisten koulutustason nostaminen sekä ehkäisyn mahdollistaminen kehittyvissä maissa. Kotiahon mielestä vauraissa maissa lisääntymiseen ei pitäisi kannustaa lapsilisillä.

Tärkeää on myös kuluttaa yhä vähemmän luonnonvaroja ja opettaa lapset pienestä pitäen ekologisempaan elämäntapaan. Kotiahon mukaan saastuttaville tuotteille pitäisi lätkäistä haittaverot ja tehdä ekologisista kompensaatioista pakollisia esimerkiksi myönnettäessä rakennuslupia. Kompensaatioista kertyvät varat käytettäisiin luonnonsuojeluun ja lajien elinympäristöjen kunnostamiseen.

Mediassa kohistiin maanantaina sanomalehti The Guardianin uutisoimasta tutkimuksesta, jonka mukaan hyönteiset katoavat nykyvauhdilla maapallolta kokonaan sadassa vuodessa. Suomen Luonto puuttui pian uutisointiin kirjoittamalla, ettei dramaattinen ennuste perustu alkuperäiseen Biological Conservation -tiedelehdessä julkaistuun tutkimukseen.

Suomen Luonnon mukaan tutkimuksen tärkeintä antia ovat maankäytölliset syyt, miksi hyönteiset katoavat: "Hyönteiskatoa aiheuttavat tehomaatalous ja siitä johtuva pientareiden ja luonnonniittyjen kato, hyönteismyrkyt, kaupungistuminen ja rakentaminen, lannoitteet, metsien tuho ja tehometsätalous sekä kosteikkojen ja virtavesien rakentaminen ja sääntely."

Lue lisää:

Suomen Luonto: Hyönteiskatoa liioiteltiin uutisoinnissa: "Sama kuin ihmislajin selviämistä ennustettaisiin tutkimalla kuolemansairaita potilaita"

Suomalaistutkija hyönteisten katoamisesta sadassa vuodessa: "Se on ehkä vähän yliampuvaa"

Karu tutkija-arvio: Hyönteiset häviävät maapallolta nykyvauhdilla kokonaan 100 vuodessa