Valttina maailman suurin savusauna
LAUKAA (MT)
Matkailuyritys Laukaan Tupaswilla on valtaväyliltä syrjässä, omassa rauhassaan Vinninlammen rannassa. Luonnonkaunis paikka kiinnosti Erkki Kauppista jo pikkupoikana.
Kymmenessä vuodessa lammen rantaan on noussut hirsinen päärakennus, saunoja, perinnetupa, paja ja varastorakennuksia. Päärakennuksen hirret löytyivät Hartolasta, missä rakennus toimi apteekkina, hammaslääkärin ja nimismiehen toimitiloina sekä asuinrakennuksena.
Vanhoilla huonekaluilla kalustettuun päärakennukseen mahtuu noin 80 ihmistä ruokailemaan. Oma keittiö tarjoilee maistuvaa perinne- ja lähiruokaa.
Uuteen 200 neliön perinnetupaan mahtuu jopa 150 ihmistä. Siinä ja päärakennuksessa järjestetään paljon perhejuhlia, häistä hautajaisiin, ristiäisistä syntymäpäiviin.
Tupaswilla on avoinna vain tilauksesta. Yritysasiakkaat ulkomaisine vieraineen ovat suurin ryhmä.
”Jyväskylän yliopisto tuo vieraita paljon”, Kauppinen sanoo.
Ruuhka-aikaa on kevät ja joulun seutu. Talvi on hiljaisempaa.
Pienet saunat kävivät ahtaiksi, jos pihaan tuli yksi tai kaksi bussilastillista vieraita. Niinpä Kauppinen rakensi savusaunan, jonka lauteilla on enimmillään löylytellyt 150 vierasta.
”Olemme tuotteistaneet saunaa ensimmäisenä Keski-Suomessa”, Kauppinen arvelee. Löylyjen jälkeen on tarjolla pulahdus lammen veteen tai ”kannibaalipataan” eli kylpytynnyriin.
Tupaswillan saunassa on joogattu ja zumbattu. Turvekylvyt ovat tavanomaisempia tapahtumia.
Turpeeseen Kauppinen hurahti päästyään käymään Saksassa ja Itävallassa Geologian tutkimuskeskuksen suojaoston mukana. ”Turpeesta on tutkittu lähes sata alkuainetta, joilla on terveysvaikutuksia. Maatumisaste ratkaisee.”
Rikkoutunutta polveaan Kauppinen hoitaa turvehauteella silloin kun tarvetta ilmenee.
Syyskuun ensimmäisessä viikonvaihteessa Tupaswillassa järjestetään perinnepäivät. Perjantaina paikalla ovat Laukaan kaikkien koulujen viidesluokkalaiset, 300–400 oppilasta.
Perinnepäivillä on tarjolla muun muassa päreenhöyläystä, katontekoa, tervanpolttoa, maalinkeittoa, metsätöitä vanhaan malliin sekä vanhojen esineiden tunnistamista. Naiset kehräävät, kutovat, huovuttavat.
Kauppisen mukaan oppilaat ovat tavattoman innostuneita päästessään näkemään vanhoja koneita ja työtapoja.
Koneista esillä on museoautoja ja vanhoja traktoreita, maamoottoreita ja puimakoneita. Järeämmistä koneista harvinaisimpiin kuuluu vuosimallin -52 amerikkalainen dumpperi, jollaisia on Suomessa vain kolme.
Kauppisella itsellään on parikymmentä vanhaa traktoria.
Keskiaikamarkkinat pidetään tänä vuonna kesäkuussa. Silloin sepät takovat ja muut käsityöläiset tekevät tuotteita puusta, luusta, nahasta, savesta ja villasta.
Kuluvan vuoden kolmas iso yleisötapahtuma Tupaswillassa on luontoteatteri, uudenvuodenaattona. Neljän tuulen kansa -niminen musiikkinäytelmä esitetään talvisessa luonnossa, lammen rantamilla.
”Esityksessä on noin 50 ihmistä, muutama porokin pitäisi saada”, Kauppinen kertoo.
Teatterissa Kauppinen on näytellyt ensimmäisen kerran vuonna 1973. Kuusan Kanavateatteria Kauppinen oli perustamassa 1990-luvun alussa.
”Olen ohjannut 25 vuotta ja väliin näytellytkin.”
Miehen tavaramerkki vilttihattu on seurannut mukana ensimmäisistä teatteriesityksistä lähtien. Hattu oli päässä myös suositussa kotimaisessa televisiosarjassa Pirunpelto, missä Kauppinen näytteli Asseria.
”Idea Pirunpellosta syntyi Tupaswillan saunassa viisi vuotta sitten”, Kauppinen paljastaa. Sarjaa kuvattiin neljä vuotta ja Yle TV2:ssa sitä seurasi parhaimmillaan yli miljoona katsojaa.
REIJO VESTERINEN
Turpeesta on tutkittu lähes sata alku-
ainetta, joilla on terveysvaikutuksia.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
