Maatalouden rahoista hävisi viidennes
Esimerkiksi navettainvestointien rahoitukseen tarkoitettuun maatilatalouden kehittämisrahastoon ei ole vuoden 2011 jälkeen siirretty lainkaan rahaa. Pekka Fali Kuva: Viestilehtien arkistoBRYSSEL (MT)
Maatalouden budjetista on seitsemän vuoden aikana leikattu noin 220 miljoonaa euroa. Jos inflaation vaikutus otetaan huomioon, maatalouden pääluokan menot ovat supistuneet vuodesta 2008 lähtien lähes viidenneksen.
Lisää pudotusta on tulossa vuonna 2015 kun maatalouden kansallista tukea leikataan arviolta 40 miljoonaa euroa.
Valtiosihteeri Risto Artjoki (kok.) maa- ja metsätalousministeriöstä ei suostu vahvistamaan tulevien leikkausten suuruutta, koska kehyspäätökset eivät ole vielä julkisia.
Viljelijätukien kokonaisuuteen vaikuttaa hänen mukaansa myös maaseudun kehittämisohjelman sisäinen rahanjako esimerkiksi ympäristötuen- ja lfa-tuen kesken.
Suhteellisesti eniten maatalousbudjetin sisällä ovat pudonneet luopumistuen menot. Kansallisesta tuesta on nipistetty noin 60 miljoonaa, ja siirrot maatilatalouden kehittämisrahastoon on lopetettu kokonaan vuoden 2011 jälkeen.
EU:n maksama tilatuki on supistunut, mutta vastaavasti ympäristö- ja eläinten hyvinvointituet ovat nousseet. Taustalla on niin sanottu modulaatio, jossa rahaa on siirretty suoran tuen momentilta maaseudun kehittämisohjelman kautta maksettaviin tukiin.
MTK:n puheenjohtajan Juha Marttilan mukaan todellinen pommi odottaa viljelijöitä 2015, kun uusimmat leikkauspäätökset pannaan toimeen.
”Emme voi hyväksyä uusia säästöjä. Tilalle pitää hakea korvaavia keinoja.”
Sellaisia voisivat MTK:n mukaan olla esimerkiksi energiaveron palautuksen korottaminen ja Makeran täydentäminen.
”Tässä taloustilanteessa olisi erinomainen paikka saada maatalouden investoinnit liikkeelle. Nykyisen hallituksen saldoMakeran osalta on puhdas nolla”, Marttila päivittelee.
Voimakasta kasvua on ollut maaseudun hanke- ja yritystukien rahoituksessa. Artjoen mukaan sitä selittää ohjelmien hidas käynnistyminen. Tukien maksatukset painottuvat EU-ohjelmakauden lopulle.
Maataloushallinnon menot ovat pysytelleet samana, noin 100 miljoonassa eurossa. Jos inflaatio ja palkankorotukset otetaan huomioon, hallinnon kustannukset ovat pienentyneet kymmeneksen.
Ensi vuonna alkavalla ohjelmakaudella maaseudun kehittämisohjelman EU-rahoitus kasvaa noin 50 miljoonalla eurolla vuosittain.
Ohjelman koko on kuitenkin pysymässä nykyisellä tasollaan, koska kansallista rahoitusta supistetaan.
Kansallisen rahoituksen osuus on nykyisellä kaudella ollut 62 prosenttia menoista. Alkavalla kaudella se laskee 58 prosenttiin. Teoriassa EU-säännöt sallivat 75 prosentin kansallisen rahoitusosuuden.
”EU on ollut talonpojan kannalta reilu neuvottelukumppani. Jyrkin ja Jutan kanssa on ollut aika paljon vaikeampaa”, Marttila toteaa.
NIKLAS HOLMBERG
Valtion menoja ja tuloja eri vuosilta voi tutkia eduskunnan tarjoamassa
veropuu-palvelussa. Helppo-
käyttöinen palvelu löytyy osoitteesta
www.veropuu.fi/valtionbudjetti
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
