Pohjanmaan tulvatilanne on alkanut helpottaa – Kuortaneenjärvellä veden nousu jatkuu

Lasten leikkipuistossa Kuortaneen keskustassa lainehti maanantaina iltapäivällä runsaasti vettä. Jäätäkin on vielä paljon jäljellä, vaikka vesi oli jo näin korkealla. Kuva: Jaana Ala-Reini

Kuortaneenjärvellä vedenpinta on edelleen selvässä nousussa ja tulva uhkaa runsaasti alueen erilaisia rakennuksia ja pienempiä teitä. Varsinkin kesämökkejä ja saunoja on jäänyt veden saartamiksi. Alavudella Kätkänjoen alueella on muutamia vapaa-ajan rakennuksia kastunut ja muun muassa Kätkäntie on poikki.

Kyrönjoen vedenpinnan noustua lauantaina Ilmajoella tulvarajalle suljettiin Kyrönjoen yläosan pumppaamot ja tulvaveden juoksuttaminen yläosan pengerrysalueille aloitettiin. Sunnuntaina iltapäivällä tulvaluukut voitiin sulkea ja takaisinpumppaus aloitetaan tänään maanantaina vähitellen.

Pengerrysalueille johdettiin runsaat 2,6 miljoonaa kuutiometriä vettä ja tulvajärvien pinta-alaksi muodostui arviolta yhteensä noin 1 600 hehtaaria.

Kurikan Jalasjärvellä valtatie 3 avattiin maanantaina iltapäivällä liikenteelle. Vettä on edelleen muutamilla muilla tiellä Jalasjärven alueella. Vedenkorkeudet ovat Jalasjärvellä kääntyneet laskuun. Pitkämön tekojärveen on tehty hieman tilaa lähiaikojen mahdollisia sateita varten.

Lapuanjoen vedenpinnat ovat laskussa. Tulvavesiä otetaan edelleen Hirvijärven tekojärveen ja muihin säännösteltyihin järviin. Elykeskusten mukaan näyttää todennäköiseltä, että vettä ei tarvitse päästää Lapuanjoen pengerrysalueille ja pumppaamot voivat palata normaaliin juoksutukseen.

Kyrönjoen ja Lapuanjoen tulvatilanne vastaa elykeskusten mukaan harvinaisuudeltaan noin kerran kymmenessä vuodessa toistuvaa tulvaa.

Keski-Pohjanmaan alueella suuremmilta tulvaongelmilta vältyttiin elykeskusten mukaan viileämpien säiden vuoksi.

Suurimmat lumen vesiarvot, yli 200 millimetriä, ovat Tulvakeskuksen mukaan Pohjois-Karjalasta Länsi-Lappiin ulottuvalla vyöhykkeellä. Tämän alueen vesistöissä tulvapotentiaalia on selvästi tavanomaista suurempiin kevättulviin kevään etenemisestä riippuen.

Järvien vedenpinnat ovat Keski- ja Itä-Suomessa paikoin korkealla sateisen syksyn ja alkutalven jäljiltä. Suuresta lumimäärästä johtuen useiden Järvi-Suomen luonnontilaisten järvien ennustetaan nousevan tavallista korkeampaan keväthuippuun touko-kesäkuun aikana. Järvien purkautuminen nostaa myös laskujokien virtaamat suuriksi. Pirkanmaalla järvien vedennousu alkaa jo paikoin uhata rantarakennuksia.

Lapissa jokien virtaamat ovat Tulvakeskuksen mukaan vielä talvelle tyypilliseen tapaan pieniä. Tällä viikolla uudelleen lämpiävä sää saa aikaan pientä sulamista ja Etelä-Lapissa ja Tornionjoen ala-osalla jokien virtaamat lähtevät hitaaseen nousuun. Yöpakkasten jatkuminen pitää kuitenkin sulamisen pienenä ja varsinainen kevättulva on odotettavissa vasta toukokuussa.

Simojoella keskimääräisen suuruinen kevättulvan huippu on odotettavissa toukokuun alkupuolella. Muissa Lapin isoissa joissa kevättulvien ennustetaan olevan toukokuun puolessa välissä tai sen jälkeen, ja tulvista on odotettavissa keskimääräisiä tai sitä suurempia.

Lumen vesiarvo on Länsi- ja Meri-Lapissa, sekä Kemihaaran valuma-alueella suurempi kuin keskimäärin tähän aikaan vuodesta, 200–240 millimetriä, muualla Lapissa lumimäärä on ajankohdalle keskimääräinen.