Vuosi sitten laajakaistan ostaneet saavat vielä odottaa

Juha Rantala Kivijärven Lokakylältä on kokeillut lukuisia nettitikkuja. Toistaiseksi parhaiten on toiminut Saunalahden langaton reititin. Arttu Rantalalle netti on tärkeä etenkin pelaamiseen ja videoiden katseluun. Sami Karppinen Kuva: Viestilehtien arkisto

Viitasaarelainen leipomoyrittäjä Risto Tuhkanen on odottanut laajakaistaa Niinilahden kylälle jo melkein viisi vuotta.

”Reilu vuosi sitten ostin Kuuskaistalta liittymän, mutta meillä päin ei käytännössä ole tehty verkkoa vielä lainkaan. Kun rakentamistahtia olen katsellut, niin tällä vauhdilla sitä tehdään vielä vuonna 2050”, Tuhkanen sanoo.

Noin 60 miljoonan ja viidentoista kunnan hanke Keski-Suomessa on nyt jäissä, sillä verkkoa rakentanut verkko-osuuskunta Kuuskaista on taloudellisissa vaikeuksissa. Tilanne on hankala, koska kunnat ovat jo maksaneet Kuuskaistalle noin 6,5 miljoonaa euroa.

Lisäksi liittymä on myyty vajaalle 5 000 yksityiselle asiakkaalle ja he ovat maksaneet liittymismaksua noin 2,5 miljoonaa euroa. Yhtään liittymää ei heille kuitenkaan ole vielä avattu.

”Onneksi en maksanut kerralla kaikkea. Ehdottomasti laajakaista on saatava sisälle asti, niin kuin on luvattu”, Tuhkanen tuumaa. Hän maksoi noin 400 euroa, eli kolmasosan liittymismaksusta. Moni maksoi kerralla kaiken.

Hankkeessa on tehty karkeita virheitä. Rakentaminen esimerkiksi aloitettiin kesällä 2012 useassa kunnassa yhtä aikaa. Se hajautti Kuuskaistan voimia.

Keski-Suomen liiton maakuntainsinöörin Jarmo Koskisen mielestä Kuuskaista oli liian kiltti.

”Joissain kunnissa päätöksen teko viipyi toista vuotta. Sitten kunnanjohdolla oli paineita saada työt heti seuraavana päivänä käyntiin. Operaattori aloitti työt pian, vaikka ei ollut päätöksiä tukien maksamisesta”, Koskinen sanoo.

Jokainen kunta on tehnyt omat sopimukset Kuuskaistan kanssa. Siksi maakunnallista vastuunkantajaa ei ole.

Kiire oli myös tukien menettämisen pelon vuoksi. Viidelle kunnalle myönnetty valtion tuki raukeaa tämän vuoden lopussa, ellei verkko ole valmis.

Kuuskaista ei myöskään saanut varmistettua rahoitusta ennen rakentamisen aloittamista. Työt aloitettiin kuntien ja yksityisten rahoilla.

”Rahoituksen saamisen vaikeus yllätti. Kun osuuskunta päätti lähteä hankkeeseen, olivat pankkien ehdot lainoille toiset. Nykyisin lupaus julkisesta tuesta ei riitä pankille lainan vakuudeksi”, Kuuskaistan toimitusjohtaja Tapio Saarinen sanoo.

Operaattorilla täytyy olla 34 prosenttia omaa rahaa. Loput rahoista voi tulla kunnilta, valtiolta tai EU:lta. Puuttumaan jäi noin viisi miljoonaa euroa.

Koskisen mukaan Kuuskaista teki töitä noin kymmenessä kunnassa yhtä aikaa omalla riskillä. Rahat loppuivat viime kesänä. Samalla loppuivat myös rakennustyöt.

Pulmia rahoitukselle aiheutti myös Finveran kieltäytyminen takaamasta Kuuskaistan lainoja.

Saarijärven kaupunginjohtajan Timo Rusasen mukaan kunnissa oltiin siinä käsityksessä, että Finnveran takaus on varmaa.

Saarinen kiistää tiedon.

”Ei pidä paikkaansa. Kerroin jo kesällä, että omaa pääomaa kannattaisi lisätä, jotta Finnveran laina saataisiin. Silloin ei kunnissa ollut valmiutta lisätä pääomaa. Kuntajohtajille on viime kesästä lähtien kuukausittain viestitetty rahoituksen tilanteesta”, Saarinen sanoo.

Nyt kunnat suunnittelevat Kuuskaistan ostamista ulos ja kuntien omistama yhtiö jatkaisi rakentamista. Alkuperäisestä 15 kunnasta kymmenen on hyväksynyt alustavasti pelastussuunnitelman, kolme ei lähde nykyehdoin mukaan ja kahdessa kunnassa ei ole vielä päätetty. Osuuskunta on päättänyt myydä Keski-Suomen verkkoliiketoiminnan.

Petäjäveden kunnanjohtajan Teppo Sirniön mukaan hinta on yksi euro, mutta mukana tulevat noin viiden miljoonan velat urakoitsijoille.

Sirniö toivoo, että kunnat päättäisivät nopeasti, jotta verkko saataisiin valmiiksi kunnissa, joissa se on pisimmällä.

Keski-Suomen liiton Koskinen on samaa mieltä.

”Uuraisilla, Multialla ja Toivakassa valmistuminen on pienestä kiinni. Tarvitaan muutama viikko kesällä hommia.”

Vaihtoehto kuntien verkkoyhtiölle on Kuuskaistan konkurssi. Siinä tapauksessa kuntien ja yksityisten sijoittamat rahat menetetään.

Suurin hyöty laajakaistasta olisi yrityksille. Liikenne- ja viestintäministeriön laskelmien mukaan hyöty Keski-Suomessa olisi sata miljoonaa euroa vuodessa. Kuuskaista valikoitui alun perin verkon rakentajaksi, koska kaupalliset operaattorit eivät olleet kiinnostuneita.

AIMO VAINIO

Avaa artikkelin PDF