Menestyvä energiaosuuskunta tuo uutta puhtia aluetalouteen
Teuvo Hirvonen, Urpo Hassinen sekä Tuomo Turunen Enon energiaosuuskunnasta iloitsivat vuoden lämpöyrittäjä -nimityksestä maanantaina Seinäjoella. Johannes Tervo Kuva: Viestilehtien arkistoSEINÄJOKI (MT)
Enon energiaosuuskunta palkittiin vuoden lämpöyrittäjän arvonimellä Seinäjoen lämpöyrittäjäpäivillä.
Enon energiaosuuskunnan puheenjohtaja Teuvo Hirvonen pitää osuuskuntapohjaisen lämpöyrittäjyyden yhtenä suurimpana vahvuutena myönteisiä aluetaloudellisia vaikutuksia.
”Olemme korvanneet lämmityksessä suuren määrän öljyä paikallisella puuhakkeella. Samalla suuri määrä rahaa jää alueelle, eikä karkaa muualle. Tämäntyyppinen bisnes ei myöskään siirry ulkomaille”, Hirvonen sanoo.
”Kotimaisessa lämpöyrittäjyydessä puu on ylivoimaisesti suurin osa-alue. Suomessa puuta kannattaisi hyödyntää nykyistä paljon laajemminkin eri puolilla maata”, hän kannustaa.
Enon energiaosuuskunta toimii Joensuun Enon ja Kontiolahden alueilla.
Vuonna 1999 perustetussa tuottajaosuuskunnassa on 52 jäsentä, jotka kaikki ovat metsänomistajia.
Energiaosuuskunnalla on kolme omaa biolämpölaitosta, joiden lisäksi se hoitaa kolmea muuta laitosta.
Vuoden lämpöyrittäjä 2014 -palkinto luovutettiin Enon energiaosuuskunnalle maanantaina Seinäjoella järjestetyillä lämpöyrittäjäpäivillä. Nokialainen Puuwatti Oy sai kunniamaininnan.
Enon energiaosuuskunnan valintaperusteet vuoden lämpöyrittäjäksi ovat toiminnan laajentuminen usean lämpölaitoksen ylläpitäjäksi sekä ison osakaskunnan tuoma varma toiminnan pohja.
Lisäksi osuuskuntaa kiitetään esimerkillisestä aluetalouden edistämistyöstä.
Kun Enon energiaosuuskunta perustettiin 15 vuotta sitten, lähdettiin liikkeelle käytännössä nollasta.
”Ei tällaisen mittakaavan projekti mitenkään luonnistuisi yksin yrittävältä. Osuuskunnassa jäsenet saavat tukea toinen toisiltaan, ja on riittävästi särkymävaraa. Jos yksi sairastuu, ei koko touhu kaadu heti siihen”, sanoo energiaosuuskunnan hallintopäällikkö Urpo Hassinen.
Laajempi omistajapohja turvaa myös raaka-aineiden jatkuvan saatavuuden.
”Yhdellä jäsenellämme on keskimäärin 150 hehtaaria metsää. Yhteensä osuuskuntamme hallinnoi noin 8 000 hehtaarin laajuista metsäalaa”, Hassinen taustoittaa.
Osuuskunnan jäsen, metsäpäällikkö Tuomo Turunen pitää kotimaista energiakeskustelua liian yksipuolisena.
”Haetaan turhan hanakasti vastakkainasetteluja. Valtakunnan tasolla tarvitaan perusvoimaa, mutta energiaa voidaan tuottaa paikallisiin tarpeisiin pienemmässä mittakaavassa.”
Teuvo Hirvosen mielestä kotimaisen energiapolitiikan suuntaa on miltei mahdotonta ennakoida.
”Suomessa harjoitettava energiapolitiikka on lyhytnäköistä ja tempoilevaa. Aina seuraavien vaalien jälkeen suunta voi muuttua perusteellisesti. Alalla toimivat tarvitsisivat ennakoitavuutta ja varman näkymän tulevaisuuteen.”
JUKKA KOIVULA
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
