Kylmän maan luova hulluushoukuttelee turisteja
”Tutkimukset osoittavat, että kirja valitaan usein kannen perusteella. Myös matkakohde on tunnepitoinen valinta. Lomaan sisältyy suuria odotuksia, halutaan kenties erottua muista. Matkailupalveluja kehittäessä on pohdittava, miten lisäämme niiden elämyksellisyyttä”, pohtii toimitusjohtaja Kristiina Helenius lobbausyhdistys AmChamFinlandista.
Hän istui jokunen vuosi sitten Suomen maabrändivaltuuskunnassa, jossa Suomi-kuvaa pohdittiin myös matkailun kannalta.
Tajuttiin, että Suomen maa-brändi on kylmä, toimiva insinööriyhteiskunta. Vastakohtana voidaan pitää esimerkiksi Italiaa.
”Kaikki tietävät, että Italialla on lämmin, kuuma brändi. Mikään ei toimi, mutta maa on täynnä suurta tunnetta ja draamaa”, Helenius maalailee.
Jotkut maat ovat onnistuneet yhdistämään lämpimän ja kylmän. Esimerkiksi Ruotsissa, Kanadassa ja Australiassa turistit näkevät molempia elementtejä.
Suomella on yksi erinomainen piirre, joka erottaa sen muista: eksentrisyys eli tuttavallisemmin luova hulluus. Sitä kannattaisi hyödyntää matkailupalveluiden markkinoinnissa enemmänkin. Saappaanheiton, suopotkupallon ja savusaunojen maa tarjoaa matkailijalle lukuisia elämyksiä.
Tarpeen olisi myös erottua naapurista.
”Ruotsin brändi on niin hieno ja voimakas, että jos Suomi saa Nobelin rauhanpalkinnon, se sekoittuu pian ihmisten päissä niin, että se meni Ruotsiin.”
Heleniuksen mielestä Suomen tunnettuuden eteen pitäisi paiskia huomattavasti enemmän töitä. Hän huomasi sen vietettyään kuusi vuotta Washingtonissa lehdistöneuvoksena.
”Meren takana huomasi, ettei Suomi näy maailmalle juuri mitenkään.”
”Jollei kirjan kansi ole kunnossa, kirjaa ei koskaan valita. Tällä hetkellä Suomi-kirjan kansi on turhan kylmä ja ehkä hieman kotikutoinen”, Helenius palaa valitsemaansa vertauskuvaan.
Toki siitäkin on vetoapua, että Suomi tunnetaan fiksuna paikkana, jossa on maailman johtava koulutusjärjestelmä.
Miten kylmää Suomea sitten markkinoidaan kuumille italialaisille? Sen tietää Italian maaedustaja Maija Loikkanen Matkailun edistämiskeskuksen VisitFinland-verkostosta.
”Avainsana on elämyksellisyys. Sillä Suomi erottuu italialaisten mielissä jopa muista Pohjoismaista. Ruotsia ja Tanskaa myydään kaupunkikohteina, Suomea ja Norjaa alkuvoimaisina luontokohteina.”
Suomi ei ole räiskyvä, eikä täällä ole suuria korkeuseroja, jotka muodostaisivat erityisiä postikorttimaisemia. Sen sijaan tarjolla on sitäkin enemmän rauhaa ja sielukkaita hetkiä.
Loikkasen mukaan Suomea markkinoidaan tällä hetkellä mustavalkokuvilla, jotka korostavat tunnelmaa.
”Niistä on tullut paljon myönteistä palautetta. On kiitelty, että suomalaiset uskaltavat olla erilaisia, itseironisia ja moderneja.”
Loikkanenkin korostaa luovaa hulluutta: ”On hyvä, että olemme hyvällä tavalla omituisia ja osaamme nauraa itsellemme. Stereotypia jäyhistä suomalaisista karisee pois.”
Ehkä hieman yllättäen italialaisturistit ylistävät myös suomalaisten ystävällisyyttä ja palvelualttiutta.
Loikkasen mukaan elämysmatkailussa kestohittejä ovat talviset poro-, koira- ja moottorikelkkasafarit. Kesäisin turistit vetäytyvät mökkeilemään. Silloinkin he kaipaavat lomaansa innovatiivista sisältöä.
”Ihan pelkkä marjanpoiminta tai sienestys sykähdyttävät tai käynti juustotilalla.”
Luukkasen mielestä tarvitaan vielä kehittämistyötä, jotta matkailupalveluista saadaan helposti saavutettavia kokonaisuuksia. Niiden markkinoinnissa auttaisi, jos kaikilla alueilla, kuten maakunnilla, olisi yhteinen nimittäjä.
”Suomi on tulevaisuuden kohde, jonka potentiaalia ollaan nyt vasta kunnolla löytämässä”, Loikkanen uskoo.
Matkailualan asiantuntijoita jututtaessa käy pian selväksi, mikä on tämän hetken kovin vetonaula: revontulet.
Matkailun teemaryhmän puheenjohtaja Reijo Martikainen kertoo, että Saariselälle tulvii porukkaa Japanista asti nähdäkseen taivaan liekehtivän.
Näin on käynyt jo useampana talvena, vahvistaa matkailun erityisasiantuntija Nina Vesterinen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Myös hyvinvointimatkailu on nostattanut uudenlaista kysyntää. Lisäksi paikallisuus ja suomalaisten arki kiinnostavat.
”Halutaan piipahdus maaseudulle: syödään paikallista ruokaa ja liikutaan luonnossa, leivotaan leipää. Kaupungissa halutaan kahvihetkelle tavalliseen kotiin”, Vesterinen kuvailee.
Martikainen näkee mahdollisuuksia toimialat ylittävässä kylätason yhteistyössä. Esimerkiksi hoivayrittäjät voisivat osallistua esteettömän matkailun palveluihin.
Nyt tarvitaan työkaluja yrityksille, jotta ne voivat verkostoitua ja tarjota tuotteitaan netissä. Lisäksi matkailuyrityksille halutaan luoda laatustandardit. Aivan, kuten puutavarallakin jo on. Asiakkaan täytyy saada sitä, mitä tilaa ja mielellään mahdollisimman vaivattomasti.
”Melontaretken varaamisen pitäisi olla yhtä helppoa ja selkeää kuin hotellihuoneen varaaminen”, Martikainen suunnittelee.
Matkailun markkinoinnissa on erotettava, haluaako kohderyhmä ehdottomasti matkustaa juuri Suomeen, vaiko kenties meloa rauhallisessa luonnossa maasta riippumatta.
”On huomattavasti helpompi tavoittaa harrastajia heidän omia kanaviaan pitkin kuin markkinoida koko Suomea vaikka bussin kyljessä Saksassa. Siksi kannattaa etsiä valmiita kohderyhmiä. Koko Suomen brändin rakentaminen on suurempien toimijoiden päänsärky”, Martikainen maalailee.
”Uskon, että maaseutumatkailulla on kasvumahdollisuudet. Vapaa-aikaan käytetään yhä enempi maailmalla rahaa. Nyt on vain jaksettava puurtaa ja lisätä ammattimaisuutta.”
Nina Vesterisen mielestä kotimaan matkailupalvelut ovat jo kehittyneet paljon. Tunnustuksia työstä ovat muun muassa Maakuntien parhaat ja Laatutonni. Vinkkejä laadun kehittämiseen voi kysyä Pro Agrian sekä Maa- ja kotitalousnaisten yritysneuvojilta.
Käynnissä on lukuisia julkisesti tuettuja matkailunkehittämisohjelmia. Esimerkiksi niistä Vesterinen nostaa loma-kesäaktiviteetteja esiin tuovan Outdoors Finland -ohjelman. Myös venäläisille suunnattu markkinointi on kantanut hedelmää, sillä venäläisturistien määrä on kasvanut viime vuosina huomattavasti.
KATJA KOLJONEN
On hyvä,
että olemme hyvällä tavalla omituisia ja osaamme nauraa itsellemme. Stereotypia jäyhistä suomalaisista
karisee pois.«
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
