Perustulokokeilun ensimmäiset tulokset julki tänään – hyödyttäisikö perustulo maaseutua?

Perustulosta on keskusteltu Suomessa 1970-luvulta lähtien. Seuraavan hallituksen suuri ponnistus on sosiaaliturvan uudistaminen. Kuva: Jukka Pasonen

Tänään perjantaina kello 8.30 Helsinkiin Säätytalolle saapuu kaksi ministeriä ja joukko tutkijoita.

He esittelevät vuodenvaihteessa päättyneen perustulokokeilun ensimmäisiä tuloksia.

Luvassa on alustavia tuloksia kokeiluvuoden 2017 työllisyysvaikutuksista. Kokeilussa perustuloa sai 2 000 satunnaisesti valittua 25–58-vuotiasta työtöntä.

Tiedotustilaisuus tulkataan englanniksi. Suomen perustulokokeilu on herättänyt laajaa kiinnostusta maailmalla.

Alueellisia tuloksia pitää vielä odottaa, kertoo Kelan tutkija Miska Simanainen. Loppuraportti valmistuu vuoden päästä.

Suomen perustulokokeilu 2017–2018 ei Turun yliopiston sosiaalipolitiikan professori Heikki Ervastin mukaan kestä kriittistä tieteellistä arviointia.

"Se olisi pitänyt tehdä pitempänä ja laajemmalle joukolle."

MTK:n sosiaalipolitiikan asiantuntijan Marja Tallavaaran mukaan on valitettavaa, että yrittäjät eivät olleet mukana kokeilussa.

Kokeilun tuloksiin pitää suhtautua varauksella, sillä esimerkiksi veromuutoksia ei tehty. Todellisuudessa perustulon käyttöönotto kiristäisi tuloverotusta tuntuvasti.

Tuloverotuksen kiristäminen on Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallion mukaan käytännössä ainut vaihtoehto perustulon rahoittamiseksi.

"Alv on lähellä tappia, hyödykeverot eivät muodostu merkittäväksi ryhmäksi."

Perustulokokeilun esiselvityksen mukaan 550 euron perustulon maksaminen täysi-ikäisille eläkeläiset poislukien tarkoittaisi 19 miljardin euron menoja vuodessa – sen kattaisi 43 prosentin tasaveroaste.

Kuulostaako korkealta? Vihreiden eduskuntaryhmän puheenjohtajan Krista Mikkonen muistuttaa, että pohjalla olisi verovapaa perustulo ja siten todellinen veroaste olisi pienempi ja progressiivinen.

Keskituloisten käteen jäävät tulot pysyisivät Mikkosen mukaan vihreiden mallissa ennallaan. Suurituloisilta siirrettäisiin verotuksen kautta varoja pienituloisille.

Perustulosta on keskusteltu Suomessa 1970-luvulta lähtien. Keskusteluissa se pysyykin. Sosiaaliturvan uudistaminen on seuraavan hallituksen suuri ponnistus.

Ervasti uskoo, että sotu-uudistuksen myötä kysymys sosiaaliturvan ehdollisuudesta nousee voimakkaasti esiin. Vastapuolen periaatteena on universaali perusturva.

"Jos toimeentuloturvan saamiseksi edellytetään joitain toimia, periferiassa mahdollisuudet siihen ovat rajallisemmat kuin kaupungeissa. Ehdollisuus kohtelee eri alueiden ihmisiä eriarvoisesti."

Ervastin mukaan sosiaaliturvan kannustinloukkuna eivät nykyjärjestelmässä ole suuret etuudet, jotka vähentävät työhaluja, vaan niukan toimeentulon menetys, jos käyttäytyy väärin.

Hyödyttäisikö perustulo maaseudulla asuvia?

Perustulo olisi karkeasti arvioiden tulonsiirto kasvukeskusten hyvätuloisilta maaseutukuntien pienituloisille, sanoo Punakallio.

"Se saattaisi lisätä maaseudun tuloja, tulovarmuutta ja elämänhallintaa. Maksumiehiksi joutuisivat kasvukeskukset, joissa tulot ovat korkeammat kuin maaseudun kunnissa."

Kansaneläkelaitoksen johtava taloustutkija Signe Jauhiainen ja Ervasti eivät miellä perustuloa tulonsiirroksi kaupungeista maalle.

"Näen perusturvan ensisijaisesti tulonsiirtona pienituloisimmille", Ervasti sanoo.

"On spekulaatiota pelätä, että elätetään ihmisiä, jotka eivät suostu muuttamaan maaseudulta."

Miten perustulo vaikuttaisi työntekoon?

MTK:n elinkeinojohtajan Marko Mäki-Hakolan mukaan maaseudulla yleisten kausiluonteisten töiden tekeminen voisi helpottua.

"Jos maaseudulla työn vastaanottaminen helpottuu, myös maaseudun elinvoimaisuus kehittyy. Lisäksi joustava yrittäjyys voisi olla aiempaa helpompaa. Tarkkana pitää kuitenkin olla, ettei yrittäjiä sitten sorsita."

Jauhiaisen mukaan perustulo sopii työmarkkinoille, joilla on tarjolla osa-aikaista työtä ja keikkatyötä, kuten maaseudulla ja isojen kaupunkien palvelualoilla.

Mikkonen uskoo, että perustulo hyödyttäisi maaseutua.

"Maaseudulla on monenlaisia keikkatöitä, joita olisi helpompi ottaa vastaan, jos se olisi aina taloudellisesti kannattavaa, ei aiheuttaisi katkoksia sosiaaliturvaan eikä vaatisi byrokratiaa. Maallemuuttounelman voisi toteuttaa vaikka ryhtymällä yrittäjäksi, tekemällä etätöitä tai pyrkimällä omavaraistalouteen, vaikka niistä ei saisi koko toimeentuloa."